Työpäiviä vuodessa 2025

Työtunteja kuukaudessa

 

Työpäiviä vuodessa 2025

Työkuormasta puhuttaessa viitataan yleensä keskimäärin 160 työtuntiin kuukaudessa tai 250 työpäivään vuodessa. Mutta nämä luvut eivät aina ole tarkkoja. Esimerkiksi vuodelle 2025 työtuntien määrä vaihtelee 144:stä 184:ään, keskimäärin 167 tuntia kuukaudessa. Yhteensä työpäiviä tulee olemaan 251, mikä jättää 116 vapaapäivää. Alla olevassa taulukossa annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen työpäivien lukumäärästä, työajoista, lauantaista, sunnuntaista ja muista vapaapäivistä - kuten pyhäpäivistä, juhannusaatosta, jouluaatosta ja uudenvuodenaatosta. Jos vapaapäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se lasketaan "la & su" -kohtaan. Perustamme nämä laskelmat tavalliseen kahdeksan tunnin työpäivään. Sen määrittelee, mitkä päivät katsotaan lomapäiviksi Ruotsissa Viive (1989: 253) yleisinä vapaapäivinä. Useimmilla ihmisillä on seuraavat vapaapäivät, vaikka ne kuuluisivat tavalliselle työpäivälle: Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
KuukausiTyöpäivätTyötunnitla & su.muut
tammikuu2217681
helmikuu2016080
maaliskuuta21168100
huhtikuu2016083
saattaa2016092
kesäkuuta1814494
heinäkuu2318480
elokuu21168100
syyskuu2217680
lokakuu2318480
marraskuu20160100
joulukuu2116882
Vuotuinen työaika yhteensä251200810412
Keskimääräinen / kuukausi20.92167.338.671.00

6. kesäkuuta 1523 – Kustaa Vaasa – Ruotsin kansallispäivä

6. kesäkuuta 1523 - Kustaa Vaasa

Gustav Vaasan tausta ja valtaannousu

Gustav Eriksson, joka tunnetaan paremmin nimellä Gustav Vasa, syntyi noin 1496 ja kuului yhteen Ruotsin merkittävimmistä aatelistosukuista. Hänen isänsä Erik Johansson Vasa oli yksi Tanskan kuninkaan Christian II:n johtavista vastustajista, joka hallitsi myös Ruotsia Kalmarin liiton kautta. Kun Christian II valloitti Tukholman vuonna 1520, hän teloitti monet vastustajansa, mukaan lukien Kustaa Vaasan isän, niin sanotussa Tukholman joukkomurhassa. Tämä julma toiminta aiheutti suurta raivoa Ruotsissa ja sytytti kapinan.

Kapinan alku ja tanskalaisia vastaan vastarinta

Tukholman verilöylyn jälkeen Gustav Vasa pakeni Taalainmaahan hakemaan tukea tanskalaisia vastaan järjestetylle kapinalle. Huolimatta epäilyttävästä alusta, jossa hänet melkein luovutettiin tanskalaisten käsiin, hän onnistui vakuuttamaan Dalan maanviljelijät kapinan välttämättömyydestä. Heidän tuellaan hän pystyi käynnistämään onnistuneen sissisodan tanskalaisia joukkoja vastaan. Hänen onnistumisensa houkuttelivat yhä enemmän seuraajia, ja pian hänen komennossaan oli huomattava joukko.

Ruotsi eroaa Kalmarin liitosta

Kustaa Vaasan kapina ja kasvava Ruotsin vastarintaliike Tanskan ylivaltaa vastaan sai monet Ruotsin kansalaiset ja aateliset kyseenalaistamaan Kalmarin liiton legitiimiyden. Tämä vuonna 1397 perustettu liitto yhdisti Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat yhden hallitsijan alle. Mutta monet ruotsalaiset katsoivat, että liitto hyödytti Tanskaa Ruotsin kustannuksella. Gustav Vaasa käytti tätä tunnetta vahvistaakseen edelleen asemaansa ja puolustaakseen itsenäisen Ruotsin puolesta.

Kustaa Vaasan kruunaus ja vallan keskittäminen

Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi Uppsalassa 6. kesäkuuta 1523, mikä merkitsi virallisesti Kalmarin liiton loppua ja Vaasa-dynastian alkua. Kuninkaana Kustaa Vaasa työskenteli vallan keskittämiseksi ja kuninkaallisen vallan vahvistamiseksi. Hän toteutti joukon uudistuksia, mukaan lukien kirkollinen uudistus, jossa kirkon omaisuus takavarikoitiin, mikä antoi kruunulle lisää taloudellisia resursseja. Tämä uudistus johti myös siihen, että Ruotsi erosi katolisesta kirkosta ja tuli protestanttiseksi.

Kustaa Vaasan talousuudistukset

Vahvistaakseen hallintoaan ja turvatakseen Ruotsin taloudellisen itsenäisyyden Gustav Vaasa toteutti mittavia taloudellisia uudistuksia. Hän otti käyttöön järjestelmällisemmän veronkannon ja otti hallintaansa Stora Kopparbergetin kuparikaivostoiminnan, josta tulisi yksi Ruotsin tärkeimmistä tulonlähteistä. Näillä toimenpiteillä kuningas pystyi rahoittamaan hallintonsa ja puolustuksensa riippumatta aatelistosta.

Kustaa Vaasan perintö ja jälki

Kustaa Vaasa kuoli vuonna 1560, mutta hänen perintönsä säilyi Vaasa-dynastian ajan, joka hallitsi Ruotsia yli vuosisadan. Hänen päätöksensä erota Kalmarin liitosta ja perustaa Ruotsi itsenäiseksi valtioksi vaikuttaa edelleen maan identiteettiin. Häntä pidetään usein modernin Ruotsin perustajana ja hän on ruotsalaisen historiografian keskeinen henkilö.

6. kesäkuuta – Ruotsin kansallispäivä

Kustaa Vaasan kruunauspäivän muistoksi 6. kesäkuuta tätä päivää vietetään nyt Ruotsin kansallispäivänä. Vaikka päivästä tuli virallinen kansallispäivä vasta vuonna 1983, se on pitkään ollut tärkeä päivä ruotsalaisille. Se muistelee Ruotsin matkaa kohti itsenäisyyttä ja Kustaa Vaasan roolia maan kohtalon muovaamisessa. Päivä on täynnä juhlia ja pohdintaa Ruotsin rikkaasta historiasta.

Kustaa Vaasan suhde talonpoikiin ja aatelistoon

Vaikka Kustaa Vaasa vahvisti kuninkaallista valtaa, hän toteutti myös talonpoikia hyödyttäviä uudistuksia, jotka loivat tasapainoisen suhteen kuninkaallisen vallan, aateliston ja talonpoikaisväestön välille. Vähentääkseen aateliston valtaa hän otti käyttöön joukon maareformeja, jotka rajoittivat heidän kykyään riistää talonpoikia. Samalla hän tunnusti maanviljelijöiden oikeudet ja varmisti, että heillä on edustus valtiopäivissä. Tämä keskitetyn kuninkaallisen vallan ja talonpoikien oikeuksien kunnioittamisen yhdistelmä loi vakaan perustan ruotsalaiselle yhteiskunnalle.

Kulttuuri- ja koulutusperintö

Kustaa Vaasan hallituskaudella kulttuuri ja koulutus kukoisti myös Ruotsissa. Hän tilasi Raamatun kääntämisen ruotsiksi, jonka tuloksena syntyi Gustav Vaasan Raamattu vuonna 1541. Tämä ei ollut vain uskonnollinen saavutus, vaan myös kielellinen ja kasvatuksellinen saavutus. Ruotsinkielisellä raamatunkäännöksellä oli keskeinen rooli ruotsin kielen standardoinnissa ja väestön lukutaidon lisäämisessä. Tämä investointi koulutukseen ja kulttuuriin olisi ratkaiseva Ruotsin kehitykselle tulevina vuosisatoina.

Sotilaalliset uudistukset ja Ruotsin puolustus

Ruotsin itsenäisyyden turvaamiseksi ja maan suojelemiseksi ulkoisilta uhilta Gustav Vaasa toteutti merkittäviä sotilaallisia uudistuksia. Hän ymmärsi vahvan ja hyvin organisoidun puolustuksen tärkeyden ja perusti siksi pysyvän armeijan. Lisäksi hän modernisoi linnoitukset ympäri maata ja perusti Ruotsin laivaston. Nämä aloitteet eivät ainoastaan vahvistaneet Ruotsin sotilaallista asemaa Pohjoismaissa, vaan antoivat myös maalle tarvittavat työkalut tullakseen Euroopan suurvallaksi tulevina vuosisatoina.

Oikeusjärjestelmän uudistus

Kustaa Vaasan vallan aikana myös Ruotsin oikeusjärjestelmä koki merkittäviä muutoksia. Hän esitteli lakeja, jotka modernisoivat keskiaikaista oikeusjärjestelmää ja loivat perustan oikeudenmukaisemmalle ja järjestäytyneemmälle oikeuslaitokselle. Näihin uudistuksiin sisältyi muun muassa kirjallisten lakitekstien käyttöönotto, mikä vähensi mielivaltaa oikeuden päätöksissä. Hän pyrki myös tekemään oikeusjärjestelmästä helpomman tavallisten ihmisten ulottuville vähentämällä aateliston vaikutusvaltaa paikallisiin tuomioistuimiin.

Viestintä ja infrastruktuuri

Vahvistaakseen hallintoaan ja parantaakseen kommunikaatiota valtakunnan sisällä Gustav Vaasa loi pohjan myös Ruotsin infrastruktuurin laajentamiselle. Hän ymmärsi hyvien liikenneväylien tärkeyden ja alkoi siksi investoida teiden ja siltojen rakentamiseen. Lisäksi hän edisti merenkulkua rakentamalla satamia ja kanavia. Tämä infrastruktuuriinvestointi ei tuonut taloudellista hyötyä vain lisääntyneen kaupan ja viestinnän muodossa, vaan auttoi myös yhdistämään valtakunnan eri osia ja vahvistamaan kansallista identiteettiä.

Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai

Pitkäperjantai

Se, mitä tapahtuu pitkäperjantaina, ei ole juhlaa, vaan pikemminkin juhlaa. Jeesuksen ristiinnaulitseminen on se mitä huomataan ja tämä päivä on perinteisesti harmaa ja surullinen. Surun symbolit ovat historiallisesti ilmaantuneet pitkäperjantaina. Täällä on nähty mustia vaatteita, suljettuja kauppoja, vältetty kontakteja, hyvin yksinkertaista rajoitettua ruokaa tai jopa paastoa. Pitkäperjantaina oli laitonta pitää hauskaa jonkin aikaa. Tanssiminen, tavernat, elokuvateatterit, bingo ja jalkapallo-ottelut kiellettiin. Vielä kauempana historiassa näemme myös, että ihmiset ovat vatkatneet toisiaan riisillä muistuttaakseen itseään Jeesuksen kärsimyksestä. Nykyaikana kärsimys on vedetty pois. Nykyään on sallittua ja laillista tehdä pitkäperjantaina mitä haluaa, mutta monet vaativat rajoittavansa itseään. 

Kirkon huomiossa pitkäperjantaina aamulla, lähellä yhdeksättä tuntia, jolloin Jeesus kuoli, pidetään jumalanpalvelus, jossa ei soiteta musiikkia, kaikki ilon merkit ovat poissa ja lauluja lauletaan. Ainoa koristeena on viisi punaista ruusua, jotka koristavat alttaria, jotka ovat symboleja haavoista, joita Jeesus sai ristiinnaulittaessa. 

 

Pääsiäismaanantai

Tätä päivää juhlitaan, kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen kuoltuaan ristillä ja herättyään henkiin. Pääsiäismaanantai on pääsiäisen jälkeinen päivä. Pääsiäispäivänä Jeesuksen hauta tutkittiin ja havaittiin, että se oli tyhjä. Seuraavana päivänä Jeesus alkoi ilmestyä opetuslapsilleen. Pääsiäismaanantai on kristinuskon päivä, joka auttaa vahvistamaan, että on toivoa kuoleman jälkeisestä elämästä yhdessä Jumalan kanssa, koska Jeesus osoittaa, että kuolema voidaan voittaa. Pääsiäismaanantai on tietysti onnellisempi kuin pitkäperjantai ja tämä päivä on ilman erityisiä säännöksiä ilolle. Kansankodissa on yleensä pääsiäisruokaa jäljellä, perhe voi kokoontua ja syödä yhdessä pääsiäisaattona ilman muuta merkitystä Jeesukselle ja hänen opetuslapsilleen. 

fiFinnish