Työpäiviä vuodessa 2023
Yleensä kun puhutaan työtuntien määrästä kuukaudessa, sanotaan yleensä 160, tai jos puhutaan vuoden 2023 työpäivien määrästä, sanotaan yleensä 250, mikä ei usein ole aivan oikein. Esimerkiksi tänä vuonna (2023) työtunteja on 152-184 ja työtunteja on keskimäärin 169 tuntia kuukaudessa tai 253 työpäivää (112 vapaapäivää!). Alla olevasta taulukosta näet tarkalleen kuinka monta työpäivää, työaikaa, lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä muita vapaapäiviä, esimerkiksi punaisia päiviä, juhannusaattoa, jouluaattoa ja uudenvuodenaattoa. Jos punainen päivä osuu samaan aikaan lauantain tai sunnuntain kanssa, se lasketaan la & su -sarakkeeseen. Odotamme myös kahdeksan tunnin työpäivää. Seuraavassa säädetään, mitkä päivät Ruotsissa lasketaan lomapäiviksi Viive (1989: 253) "Yleispyhälaki". Suurin osa on ilmaisia seuraavina pyhäpäivinä, vaikka ne sattuisivat tavallisen arkipäivän kanssa:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
| Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 21 | 168 | 9 | 1 |
| helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
| maaliskuuta | 23 | 184 | 8 | 0 |
| huhtikuu | 18 | 144 | 10 | 2 |
| saattaa | 21 | 168 | 8 | 2 |
| kesäkuuta | 20 | 160 | 8 | 2 |
| heinäkuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
| elokuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| syyskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
| lokakuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
| marraskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
| joulukuu | 21 | 168 | 9 | 1 |
| Vuotuinen työaika yhteensä | 253 | 2024 | 104 | 8 |
| Keskimääräinen / kuukausi | 21 | 169 | 8.67 | 0.67 |
Pääsiäispäivä ja helluntai
pääsiäispäivä
Pääsiäissunnuntaita eli ylösnousemuksen sunnuntaita vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Tämä päivä osuu pääsiäisviikon sunnuntaille. Pääsiäisviikonloppu on vaihteleva päivämäärä ja se tapahtuu eri aikoina joka vuosi, 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välillä. Pääsiäinen osuu kevätpäiväntasauksen jälkeiseen ensimmäisen täysikuun jälkeiseen sunnuntaihin. Tämä päivä on äärimmäisen tärkeä kristillisessä kirkossa, koska se juhlii Jeesuksen ylösnousemusta sen jälkeen, kun hänet on haudattu pitkäperjantaina. Pääsiäispäivä liittyy jumalanpalveluksiin ja pääsiäislauluihin. Palveluissa on monia ilon ilmauksia. Alttaria koristavat valkoiset tekstiilit, liljat ja kynttilät liittyvät iloon. Pääsiäistä vietetään kirkossa ja ruotsalaisessa kansankodissa. Kodissa pääsiäisruoka kuumenee koko pääsiäisviikonlopun. Munia, lammasta, suolakurkkua, Janssonin kiusausta ja monia muita herkkuja syödään. Munat kulkevat käsi kädessä pääsiäisen kanssa ja munat ovat elämän symboli, joka liittyy Jeesuksen ylösnousemukseen. Muna edustaa elämää ja kovasta kuoresta, joka on haudan symboli, nousee esiin Jeesus. Lisäksi väriteema on keltainen. Keltaisia koristeita on kaikkialla koko pääsiäisviikonlopun ajan. Keltainen väri liittyy myös munaan, tai pikemminkin kananmunaan, joka tulee munasta.Helluntai
Helluntai osuu 10 päivää helatorstaiden jälkeen ja 7 viikkoa pääsiäisen jälkeen. Kristillistä perinnettä vietetään kirkossa. Tarkoituksena on muistaa, että Pyhä Henki ilmestyi opetuslapsille ja muodosti siten myös ensimmäisen kristillisen seurakunnan. Siksi helluntaita pidetään yleensä kirkon syntymäpäivänä. Helluntaita kutsutaan yleensä myös tempauksen ajaksi. Historiallisesti helluntai on keskittynyt kirkkorakennuksen juhlimiseen. Kirkkoa on koristeltu muun muassa lehtihiekalla ja kynttilöillä. Vielä vanhemmassa perinteessä helluntai on ollut uhrauksen päivä. Täällä helluntaimorsian tuotiin kirkkosaleihin ja pihalta pihalle pyytämään lahjoja. Hän oli pukeutunut häävaatteisiin, vaikkakaan ei yleensä niin laadukkaasti kuin oikeissa häissä. Helluntaimorsiamen perinteestä tuli hieman kiistanalainen, jolla on nykyään täysin erilainen merkitys, koska on tavallista mennä naimisiin helluntaina.
Pitkäperjantai
Se, mitä tapahtuu pitkäperjantaina, ei ole juhlaa, vaan pikemminkin juhlaa. Jeesuksen ristiinnaulitseminen on se mitä huomataan ja tämä päivä on perinteisesti harmaa ja surullinen. Surun symbolit ovat historiallisesti ilmaantuneet pitkäperjantaina. Täällä on nähty mustia vaatteita, suljettuja kauppoja, vältetty kontakteja, hyvin yksinkertaista rajoitettua ruokaa tai jopa paastoa. Pitkäperjantaina oli laitonta pitää hauskaa jonkin aikaa. Tanssiminen, tavernat, elokuvateatterit, bingo ja jalkapallo-ottelut kiellettiin. Vielä kauempana historiassa näemme myös, että ihmiset ovat vatkatneet toisiaan riisillä muistuttaakseen itseään Jeesuksen kärsimyksestä. Nykyaikana kärsimys on vedetty pois. Nykyään on sallittua ja laillista tehdä pitkäperjantaina mitä haluaa, mutta monet vaativat rajoittavansa itseään.
Kirkon huomiossa pitkäperjantaina aamulla, lähellä yhdeksättä tuntia, jolloin Jeesus kuoli, pidetään jumalanpalvelus, jossa ei soiteta musiikkia, kaikki ilon merkit ovat poissa ja lauluja lauletaan. Ainoa koristeena on viisi punaista ruusua, jotka koristavat alttaria, jotka ovat symboleja haavoista, joita Jeesus sai ristiinnaulittaessa.
Pääsiäismaanantai
Tätä päivää juhlitaan, kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen kuoltuaan ristillä ja herättyään henkiin. Pääsiäismaanantai on pääsiäisen jälkeinen päivä. Pääsiäispäivänä Jeesuksen hauta tutkittiin ja havaittiin, että se oli tyhjä. Seuraavana päivänä Jeesus alkoi ilmestyä opetuslapsilleen. Pääsiäismaanantai on kristinuskon päivä, joka auttaa vahvistamaan, että on toivoa kuoleman jälkeisestä elämästä yhdessä Jumalan kanssa, koska Jeesus osoittaa, että kuolema voidaan voittaa. Pääsiäismaanantai on tietysti onnellisempi kuin pitkäperjantai ja tämä päivä on ilman erityisiä säännöksiä ilolle. Kansankodissa on yleensä pääsiäisruokaa jäljellä, perhe voi kokoontua ja syödä yhdessä pääsiäisaattona ilman muuta merkitystä Jeesukselle ja hänen opetuslapsilleen.
Finnish 
Swedish 
English 
Danish 
Norwegian 
Icelandic