| Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 22 | 176 | 8 | 1 |
| helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
| maaliskuuta | 21 | 168 | 10 | 0 |
| huhtikuu | 20 | 160 | 8 | 3 |
| saattaa | 20 | 160 | 9 | 2 |
| kesäkuuta | 18 | 144 | 9 | 4 |
| heinäkuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| elokuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
| syyskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
| lokakuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| marraskuu | 20 | 160 | 10 | 0 |
| joulukuu | 21 | 168 | 8 | 2 |
| Vuotuinen työaika yhteensä | 251 | 2008 | 104 | 12 |
| Keskimääräinen / kuukausi | 20.92 | 167.33 | 8.67 | 1.00 |
Työpäiviä vuodessa 2025
Työkuormasta puhuttaessa viitataan yleensä keskimäärin 160 työtuntiin kuukaudessa tai 250 työpäivään vuodessa. Mutta nämä luvut eivät aina ole tarkkoja. Esimerkiksi vuodelle 2025 työtuntien määrä vaihtelee 144:stä 184:ään, keskimäärin 167 tuntia kuukaudessa. Yhteensä työpäiviä tulee olemaan 251, mikä jättää 116 vapaapäivää. Alla olevassa taulukossa annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen työpäivien lukumäärästä, työajoista, lauantaista, sunnuntaista ja muista vapaapäivistä - kuten pyhäpäivistä, juhannusaatosta, jouluaatosta ja uudenvuodenaatosta. Jos vapaapäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se lasketaan "la & su" -kohtaan. Perustamme nämä laskelmat tavalliseen kahdeksan tunnin työpäivään. Sen määrittelee, mitkä päivät katsotaan lomapäiviksi Ruotsissa Viive (1989: 253) yleisinä vapaapäivinä. Useimmilla ihmisillä on seuraavat vapaapäivät, vaikka ne kuuluisivat tavalliselle työpäivälle:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
Juhannuspäivä
Juhannuspäivä ja juhannusaatto syksyllä 20.-26.6. Voidaan väittää, että tämä juhlapäivä on tänä päivänä yksi tärkeimmistä Ruotsissa joulun ohella. Toisin kuin joulu, juhannusta vietetään yleensä tuttujen kanssa eikä vain perheen kesken. Ystävät ja ystävien ystävät. Juhla juontaa juurensa Johannes Kastajan syntymäpäivänä 24. kesäkuuta. Juhannustanko tai toukokuusauva on yksi loman tärkeimmistä symboleista. Sitä käyttivät diakonit (oppilaat) 1600-1700-luvuilla, jotka liikkuivat kaupungeissa, kylissä ja lauloivat/keräilivät. Juhannustangon uskotaan tulevan Saksasta. Sana "toukokuu" ei ole peräisin toukokuusta, vaan siitä, että "toortopuu" leikattiin; joten se oli peitetty lehdillä. Juhannustangon symboliikka ei ole varsinaisesti selvä. Jotkut uskovat sen olevan fallossymboli, kun taas toiset uskovat sen kuvaavan kristillistä ristiä. Baarin ympärillä ihmiset tanssivat ja laulavat klassisia juhannuslauluja, kuten "The Little Frogs". Historiallisesti juhannusyö liittyy taikuuteen. Kasveilla sanotaan olevan tietty maaginen ominaisuus tänä iltana, minkä jälkeen on erityisen hyvä kerätä lääkekasveja tänä iltana. Juhannukseen liittyviä rituaaleja ovat tyynyn alle laittaminen seitsemän erilaista kukkaa, jonka jälkeen kannattaa haaveilla naimisiin menevästä tai siitä, että kukkien taika säilyy seppeleen tekemisen jälkeen. Juhannusta ympäröivän maagisen mystiikan uskotaan liittyvän siihen, että juhannusyö on yleensä erityisen valoisa ja symboloi kesän alkua. Suuri osa muina juhlapäivinä syödyistä ruoista kuluu myös juhannuksena. Tuoretta ruokaa on kuitenkin tarjolla paljon enemmän. Tuoreita perunoita, mansikoita, yrttejä ja kalaa ja paljon muuta. Jotain, mikä myös kuuluu, on säilötty juusto, voi, näkkileipä ja oikeaan aikaan nubbe. Klassinen juhannusjuhlan ruokalaji on silli, uudet perunat ja smetana. Juhannus on juhla, jolloin useimmat ihmiset yleensä kokoontuvat samaan paikkaan eri ystäväpiireistä, jotka ovat kaikki mukana isossa juhlassa. Ruotsin juhannusjuhlista on tullut myös kansainvälisesti tunnettu ilmiö, jota monet maan ulkopuoliset eivät vähiten yhdistä Ruotsiin, vaan matkustavat myös Ruotsiin kokemaan.
Helatorstai
Juhlan nimi paljastaa. Kristuksen taivaaseenastumispäivä osuu 40. päivänä pääsiäisen jälkeen. Viikonloppu perustuu kuun kiertokulkuun, kuten monet muutkin juhlaviikonloput, ja siksi se osuu eri päivämääriin joka vuosi. Tänä päivänä kirkot on koristeltu valkoisella. Kristuksen taivaaseenastumisen aikaan juhlitaan, että Jeesus lähti maan päältä ja otettiin taivaaseen. Ruotsissa olemme perinteisesti kutsuneet lomaa myös laidunvapaudeksi, jolloin eläimet saivat nyt mennä laitumelle. Tämä päivä on liitetty myös kesän ensimmäiseen päivään. Talvivaatteet laitetaan pois ja naiset menevät paljain jaloin. Helatorstaista on tullut myös Met-päivän nimi, jolloin nyt alkoi kesäkalastus. Kansanperinnössä päivää voidaan kutsua myös "Kristuksen lentäjäksi".
Ascension Day osuu aina torstaihin. Kristuksen taivaaseenastumisen aikana on ollut tulipalo kuin valborg. Näiden tulipalojen tarkoituksena uskotaan olevan susien karkottaminen. Koska Kristuksen taivaaseenastumisen päivämäärä vaihtelee vuodesta toiseen ja ulottuu 30. huhtikuuta - 3. kesäkuuta, se voi osua samalle päivälle kuin ensimmäinen toukokuu tai Valborg. Tästä näemme luultavasti, että näillä festivaaleilla on tiettyjä perinteitä.
Tämä päivä on historiallisesti merkitty vapauden leimalla Ruotsissa. Jotain, mitä olemme tehneet kautta aikojen, on tehdä vuoden ensimmäiset retket aikaisin aamulla, joita kutsutaan myös "käkiksi". Tällä tervehditään ja toivotetaan tervetulleeksi kevätauringon lämpö. Käki tehdään siihen aikaan keväällä, kun käki alkaa galaamaan. Nykyaikana ihmiset yleensä menevät piknikille ja lintujen tarkkailuun käkien alla. Kirkossa jumalanpalveluksia pidetään yleensä. Lopuksi, Kristuksen taivaaseenastuminen oli myös vapaapäivä siinä mielessä, että nuoret saattoivat nyt seurustella ilman vanhempiensa yhtä tiukkaa vartiointia.
Kirkon ulkopuolella ja modernissa yhteiskunnassa harvat viettävät helatorstaita erityisistä syistä. On tavallista, että päivä johtaa pitkään viikonloppuun, jolloin Kristuksen taivaaseenastuminen osuu aina torstaihin ja perjantaista tulee sitten puristava päivä. Siksi useimmat ihmiset luultavasti ajattelevat, että päivä on jotenkin juhlimisen arvoinen.
Finnish 
Swedish 
English 
Danish 
Norwegian 
Icelandic