Työpäiviä vuodessa 2022

Työtunteja kuukaudessa

Yleensä kun puhutaan työtuntien määrästä kuukaudessa, sanotaan yleensä 160 tai jos puhutaan vuoden 2022 työpäivien määrästä, sanotaan yleensä 250, mikä ei usein ole aivan totta. Esimerkiksi tänä vuonna (2022) se on 152-184 työtuntia ja keskimäärin 169 tuntia kuukaudessa tai 253 työpäivää (112 vapaapäivää!). Alla olevasta taulukosta näet tarkalleen kuinka monta työpäivää, työaikaa, lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä muita vapaita päiviä, esimerkiksi punaisia päiviä, juhannusaattoa, jouluaattoa ja uudenvuodenaattoa, on. Jos punainen päivä osuu samaan aikaan lauantain tai sunnuntain kanssa, se sisällytetään la & su -sarakkeeseen. Odotamme myös kahdeksan tunnin työpäivää. Seuraavassa säädetään, mitkä päivät Ruotsissa lasketaan yleisiksi vapaapäiviksi Viive (1989: 253) "Yleispyhälaki". Suurin osa on ilmaisia seuraavina pyhäpäivinä, vaikka ne sattuisivat tavallisen arkipäivän kanssa:

Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.

KuukausiTyöpäivätTyötunnitla & su.muut
tammikuu20160101
helmikuu2016080
maaliskuuta2318480
huhtikuu1915292
saattaa2116891
kesäkuuta2016082
heinäkuu21168100
elokuu2318480
syyskuu2217680
lokakuu21168100
marraskuu2217680
joulukuu2116891
Vuotuinen työaika yhteensä25320241057
Keskimääräinen / kuukausi211698.750.58

Pääsiäispäivä ja helluntai

Pääsiäispäivä - helluntai

pääsiäispäivä

Pääsiäissunnuntaita eli ylösnousemuksen sunnuntaita vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Tämä päivä osuu pääsiäisviikon sunnuntaille. Pääsiäisviikonloppu on vaihteleva päivämäärä ja se tapahtuu eri aikoina joka vuosi, 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välillä. Pääsiäinen osuu kevätpäiväntasauksen jälkeiseen ensimmäisen täysikuun jälkeiseen sunnuntaihin.  Tämä päivä on äärimmäisen tärkeä kristillisessä kirkossa, koska se juhlii Jeesuksen ylösnousemusta sen jälkeen, kun hänet on haudattu pitkäperjantaina. Pääsiäispäivä liittyy jumalanpalveluksiin ja pääsiäislauluihin. Palveluissa on monia ilon ilmauksia. Alttaria koristavat valkoiset tekstiilit, liljat ja kynttilät liittyvät iloon.  Pääsiäistä vietetään kirkossa ja ruotsalaisessa kansankodissa. Kodissa pääsiäisruoka kuumenee koko pääsiäisviikonlopun. Munia, lammasta, suolakurkkua, Janssonin kiusausta ja monia muita herkkuja syödään. Munat kulkevat käsi kädessä pääsiäisen kanssa ja munat ovat elämän symboli, joka liittyy Jeesuksen ylösnousemukseen. Muna edustaa elämää ja kovasta kuoresta, joka on haudan symboli, nousee esiin Jeesus. Lisäksi väriteema on keltainen. Keltaisia koristeita on kaikkialla koko pääsiäisviikonlopun ajan. Keltainen väri liittyy myös munaan, tai pikemminkin kananmunaan, joka tulee munasta.   

Helluntai

Helluntai osuu 10 päivää helatorstaiden jälkeen ja 7 viikkoa pääsiäisen jälkeen. Kristillistä perinnettä vietetään kirkossa. Tarkoituksena on muistaa, että Pyhä Henki ilmestyi opetuslapsille ja muodosti siten myös ensimmäisen kristillisen seurakunnan. Siksi helluntaita pidetään yleensä kirkon syntymäpäivänä. Helluntaita kutsutaan yleensä myös tempauksen ajaksi. Historiallisesti helluntai on keskittynyt kirkkorakennuksen juhlimiseen. Kirkkoa on koristeltu muun muassa lehtihiekalla ja kynttilöillä. Vielä vanhemmassa perinteessä helluntai on ollut uhrauksen päivä. Täällä helluntaimorsian tuotiin kirkkosaleihin ja pihalta pihalle pyytämään lahjoja. Hän oli pukeutunut häävaatteisiin, vaikkakaan ei yleensä niin laadukkaasti kuin oikeissa häissä. Helluntaimorsiamen perinteestä tuli hieman kiistanalainen, jolla on nykyään täysin erilainen merkitys, koska on tavallista mennä naimisiin helluntaina.

Ruotsin kansallispäivä

Ruotsin kansallispäivä

Ruotsin kansallispäivä on päivä, jolloin juhlimme maatamme ja sitä, mitä ruotsalaisina pidämme tärkeänä. Päivää vietetään muistoksi Kustaa Vaasa ja hänen valintansa kuninkaaksi vuonna 1523 sekä vuoden 1809 hallitusmuodosta. Aloitimme virallisesti kansallispäivän viettämisen vuonna 1983. Aikaisemmin se käytettiin nimellä "Ruotsin lipun päivä".

Ruotsi erosi 6. kesäkuuta 1523 Kustaa Vaasan avustuksella Kalmarin liitosta. Tämä vaikutti voimakkaasti Ruotsiin, josta tuli itsenäinen maa ja oma, uusi kuninkaallinen dynastia. Samana päivänä vuonna 1809 valtiopäivät allekirjoittivat hallitusmuodon, joka on perustavanlaatuinen nykyaikaiselle Ruotsille. Tässä hallitusmuodossa luodaan perusta valtiolle, demokratialle ja maan kehitykselle.

Kansallispäivää vietetään yleensä nostamalla Ruotsin lippu, sisustamalla tiloja ruotsalaisilla väreillä ja juhlimalla hyvällä ruoalla. Esimerkiksi pääsiäisruoan, jouluruoan ja kansallispäivän ruuan välillä on yhtäläisyyksiä. Siitä tulee yksinkertaisesti juhlaruokaa. Munia, silliä, silliä, uusia perunoita, mansikoita, tuoreita yrttejä ja paljon muuta voi syödä. Tuoreet perunat ovat kansallispäivän erityispiirteitä, koska se kuuluu vuodenaikaan. Kuntien kansallispäivänä on tavallista järjestää tapahtumia ja juhlia. Tarkoituksena on, että kunnat ja vallanpitäjät tuovat esiin Ruotsin hyviä puolia valokeilassa ja yksinkertaisesti edistävät väestön yhteenkuuluvuutta. On myös tavallista, että kunnat järjestävät seremonioita uusien ruotsalaisten ja uusien asukkaiden toivottamiseksi kuntaan. Kansallispäivä ei ole sidottu uskontoon ja se on yksi niistä juhlapäivistä, joissa juhliminen on hyvin yksilöllistä. Loman ympärillä ei ole monia vakiintuneita sääntöjä, mutta kyse on enemmän Ruotsin maan korostamisesta yleisesti. Lähimpänä tiettyjä rituaaleja/rutiineja tulemme luultavasti kansalaisuusseremoniat, joita on pidetty. Tietenkin kansallislaulu liittyy kansallispäivään. Tätä voidaan joskus laulaa koulujen valmistujaisissa, jos sattuu niin, että kansallispäivä osuu samalle päivälle kuin valmistujaiset.

fiFinnish