arbeiddagarperår.se

Ruotsissa on jouluaatto iso juttu. Se on päivä, jolloin perheet kokoontuvat juhlimaan, vaihtamaan lahjoja ja syömään paljon ruokaa. Jos aiot viettää joulun Ruotsissa tänä vuonna, tässä on mitä sinun tulee tietää jouluaatto.

Joululoma on juhlan aikaa, joka juontaa juurensa keskitalven pakanallisista juhlista. Keskitalvi oli aikaa, jolloin talven pimeys oli suurimmillaan, ja ihmiset juhlivat juomalla ja juhlilla jumalien kunniaksi. Yksi tällainen jumala oli Jólnir, joka liitettiin jouluun. Kun kristinusko tuli Pohjoismaihin, vanhannorjalaiset juhlat "esikristillistyivät"; Joulun viettoon tuotiin kristilliset perinteet ja itse juhlan viettäminen siirrettiin 24.-25.12. (muinaispohjolassa joulun vietto kesti tätä pidempään, koska joulu oli sekä kuukausi että juhlapäivä vuoden pimein aika). Nimi "jul" säilyi kuitenkin ruotsissa ja muualla. Muissa kielissä sana sai kristillisen merkityksen, esimerkiksi englannin kielessä "Christmas" (Christ's missa) ja saksassa "Weihnacht" (pyhä yö). 24 vietetään edellisenä päivänä Joulupäivä, kun kristityt juhlivat perinteisesti Jeesuksen syntymää. Monissa maissa mm. Yhdysvalloissa, Italiassa ja Irlannissa joulua ei kuitenkaan vietetä kaikella jouluruoalla ja kaikilla joululahjoilla paitsi yksinään. Joulupäivä. Joulusta on tullut yhä vähemmän uskonnollista nykyaikana, ja monet ihmiset ympäri maailmaa viettävät joulua olematta uskovia tai kristittyjä. Joululahja on lahja, joka annetaan jouluaatto tai Joulupäivä. Monet uskovat, että joululahjat ovat peräisin Rooman valtakunnasta, jossa Saturnalia-juhlan aikana ihmiset antoivat toisilleen lahjoja, kuten leivonnaisia, koruja ja kynttilöitä (juhlikseen valon ja auringon paluuta). Lapset saivat pieniä savesta tehtyjä nukkeja. Kristinusko sisällytti nämä roomalaiset perinteet omaan keskitalven juhlaansa keskittyen sen sijaan lahjojen antamiseen muistaakseen lahjoja, jotka kolme viisasta antoivat Jeesuksen vauvalle. Miksi saat joululahjoja? jouluaatto? Yksi teoria on, että ennen oli tavallista, että joku koputti talon ikkunaan tai oveen, heitti paketin sisään ja juoksi sitten karkuun. Taputus saattaa olla syynä nimelle Julklapp. Nykyaikana ihmiset vaihtavat lahjoja monin eri tavoin. Lahjojen antaminen nähdään tapana pitää yhteyttä perheeseen ja ystäviin ja osoittaa heille rakkautta ja arvostusta. Joululahjoja voi olla kaikenmuotoisia ja -kokoisia – pienistä kotitekoisista lahjoista kalliisiin verkosta tai pääkadulta ostettuihin tuotteisiin. Ei ole väliä mikä lahja on - se saa varmasti hymyn vastaanottajan huulille! Lahjasta riippumatta joulu on rakkauden jakamisen ja juhlimisen aikaa. Se on ilon ja hyvän tahdon aikaa, jota löytyy joka kolkasta maailmaa.

Joulupukki

Joulupukin idea on ollut suosittu osa joululomaa vuosisatojen ajan. Joulupukin tarina juontaa juurensa luultavasti 400-luvulle, jolloin nykyisen Turkin piispa Pyhä Nikolaus tuli tunnetuksi anteliaista lahjoistaan köyhille ja vähävaraisille. Ajan myötä versiot Joulupukista kehittyivät sekä kristillisissä että maallisissa perinteissä. 1800-luvun alussa Clement Moore kirjoitti yhden kuuluisimmista tarinoista joulupukista, joka ajoi kahdeksan poron vetää rekiä. Tästä versiosta keskustellaan edelleen laajasti, ja se sisältää sekä uskonnollisia että ei-uskonnollisia elementtejä tarinassa. Kulttuurimme kehittyessä kehittyy myös käsityksemme Joulupukista, mutta hänen paikkansa joulunajan anteliaisuuden ikonina on edelleen lujasti juurtunut yhteiseen historiaamme ja kulttuuriimme. Joulupukki on legendaarinen hahmo, joka tunnetaan tuovan iloa lapsille ympäri maailmaa joka joulu. Joulupukin myytti juontaa juurensa useiden vuosisatojen taakse Eurooppaan, jossa uskottiin, että vanha mies nimeltä Joulupukki toimittaisi lahjoja hyville lapsille ja hiiltä tuhmille lapsille. Nykyään joulupukki asuu pohjoisnavalla porojensa ja hänen työpajaansa hoitavan tonttuarmeijan kanssa. Joulupukki toimii nykyään samalla tavalla kuin satoja vuosia sitten, mutta pienin muutoksin: Joulupukki voi nyt käyttää teknologiaa, kuten sähköpostia ja puhelimia, sekä kahdeksan lentävän poron vetämiä huipputeknisiä rekiä! Joulupukilla on myös tarpeeksi apua tontuilta, jotka valmistavat leluja, jotka Joulupukki pakkaa isoihin säkkeihin ja toimittaa Joulupäivä. Joulupukki on rakastettu hahmo, koska hänen tehtävänsä on levittää iloa ympäri vuoden - mutta riippumatta siitä, kuinka teknisesti edistynyt yhteiskuntamme tulee, lapset uskovat aina joulupukkiin ja odottavat Joulupäivä jännityksen kanssa. Olkoon joulusi iloinen ja valoisa! Nauti kauden hengestä ja muista jakaa se ympärilläsi. Toivotamme teille kaikille hyvää, turvallista ja ikimuistoista joulua! Hyvää joulua!

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä on kalenterivuoden ensimmäinen päivä. Uutta vuotta vietetään gregoriaanisen kalenterin mukaan 31. joulukuuta eli uudenvuodenaattona ja tammikuun 1. päivän välisenä yönä. Uudenvuodenpäivä on erittäin suosittu loma. Sitä juhlitaan ilotulituksella, uudenvuodenruoalla ja uudenvuodenjuhlilla. Olemme tehneet uudenvuodenlupauksia viikinkiajasta lähtien. Tuolloin lupaus annettiin joko tyhjentämällä särmäkuppi tai vannomalla villisian sarvea. Nykyään se on vähän arkipäiväisempi, mutta monet näkevät uudenvuodenpäivän ja siihen liittyvät uudenvuodenlupaukset mahdollisuutena aloittaa alusta. Uudenvuoden ruoka ei ole aivan yhtä hienostunutta kuin muut juhlaruoat, mutta se liittyy yleisemmin ylellisyyteen. Esimerkiksi artisokkakeittoa, Skagen-paahtoleipää, suklaamoussea ja hummeria voimme nähdä uudenvuoden pöydällä, jota syömme uudenvuodenaattona. Klo 12 ja sen jälkeen sytyttävät ilotulitteet on perinteisesti karkotettava pahoja henkiä. Monet perinteet liittyvät hyvin vahvasti perheeseen tai uskontoon. Kuitenkin uudenvuodenpäivä ja koko uudenvuoden juhla ovat julkisempia. Yleensä jaat uudenvuodenpäivän ja sen juhlan ystäviesi kanssa. Vanha perinne on myös soittaa uutta vuotta, yleensä jonkinlaisen yhteisen yleisötapahtuman kautta, jossa lasketaan alas uudenvuodenpäivään. 

 

loppiainen

Tämä päivä osuu tammikuun 6. Joulun kolmastoista päivä on loma Ruotsissa. Tämä päivä on tärkeä Ruotsin kristityille, ja sitä vietetään Jeesuksen ilmestyksen muistoksi, kun kolme viisasta vieraili hänen luonaan Betlehemissä hänen syntymänsä jälkeen. Luciaan perinteisesti yhdistetyt tähtipojat esiintyivät alusta alkaen joulun 13. päivän juhlissa. Ruotsissa nämä tähtipojat vaelsivat kylissä ja näyttelijöiden ympärillä raamatullisia tarinoita kolmesta viisasta ja heidän matkastaan Betlehemiin. Tämä juna saattoi koostua kolmesta tähtipojasta, Herodeksesta ja jouluvuohesta, jotka tekivät aggressiivisia purkauksia, jos hän ei ollut tyytyväinen palkkioon/tarjouksiin. Tämä nähtiin leikkisänä ja hyväksyttynä kerjäämisen muotona. Oli tavallista, että latinalaisten koulujen opiskelijat osallistuivat teatteriin ja käyttivät tulot asumiskuluihinsa joululoman aikana.