Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
---|---|---|---|---|
tammikuu | 22 | 176 | 8 | 1 |
helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
maaliskuuta | 21 | 168 | 10 | 0 |
huhtikuu | 20 | 160 | 8 | 3 |
saattaa | 20 | 160 | 9 | 2 |
kesäkuuta | 18 | 144 | 9 | 4 |
heinäkuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
elokuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
syyskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
lokakuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
marraskuu | 20 | 160 | 10 | 0 |
joulukuu | 21 | 168 | 8 | 2 |
Vuotuinen työaika yhteensä | 251 | 2008 | 104 | 12 |
Keskimääräinen / kuukausi | 20.92 | 167.33 | 8.67 | 1.00 |
Työpäiviä vuodessa 2025
Työkuormasta puhuttaessa viitataan yleensä keskimäärin 160 työtuntiin kuukaudessa tai 250 työpäivään vuodessa. Mutta nämä luvut eivät aina ole tarkkoja. Esimerkiksi vuodelle 2025 työtuntien määrä vaihtelee 144:stä 184:ään, keskimäärin 167 tuntia kuukaudessa. Yhteensä työpäiviä tulee olemaan 251, mikä jättää 116 vapaapäivää. Alla olevassa taulukossa annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen työpäivien lukumäärästä, työajoista, lauantaista, sunnuntaista ja muista vapaapäivistä - kuten pyhäpäivistä, juhannusaatosta, jouluaatosta ja uudenvuodenaatosta. Jos vapaapäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se lasketaan "la & su" -kohtaan. Perustamme nämä laskelmat tavalliseen kahdeksan tunnin työpäivään. Sen määrittelee, mitkä päivät katsotaan lomapäiviksi Ruotsissa Viive (1989: 253) yleisinä vapaapäivinä. Useimmilla ihmisillä on seuraavat vapaapäivät, vaikka ne kuuluisivat tavalliselle työpäivälle:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
Uudenvuodenpäivä
Uudenvuodenpäivä on kalenterivuoden ensimmäinen päivä. Uutta vuotta vietetään gregoriaanisen kalenterin mukaan 31. joulukuuta eli uudenvuodenaattona ja tammikuun 1. päivän välisenä yönä. Uudenvuodenpäivä on erittäin suosittu loma. Sitä juhlitaan ilotulituksella, uudenvuodenruoalla ja uudenvuodenjuhlilla. Olemme tehneet uudenvuodenlupauksia viikinkiajasta lähtien. Tuolloin lupaus annettiin joko tyhjentämällä särmäkuppi tai vannomalla villisian sarvea. Nykyään se on vähän arkipäiväisempi, mutta monet näkevät uudenvuodenpäivän ja siihen liittyvät uudenvuodenlupaukset mahdollisuutena aloittaa alusta. Uudenvuoden ruoka ei ole aivan yhtä hienostunutta kuin muut juhlaruoat, mutta se liittyy yleisemmin ylellisyyteen. Esimerkiksi artisokkakeittoa, Skagen-paahtoleipää, suklaamoussea ja hummeria voimme nähdä uudenvuoden pöydällä, jota syömme uudenvuodenaattona. Klo 12 ja sen jälkeen sytyttävät ilotulitteet on perinteisesti karkotettava pahoja henkiä. Monet perinteet liittyvät hyvin vahvasti perheeseen tai uskontoon. Kuitenkin uudenvuodenpäivä ja koko uudenvuoden juhla ovat julkisempia. Yleensä jaat uudenvuodenpäivän ja sen juhlan ystäviesi kanssa. Vanha perinne on myös soittaa uutta vuotta, yleensä jonkinlaisen yhteisen yleisötapahtuman kautta, jossa lasketaan alas uudenvuodenpäivään.loppiainen
Tämä päivä osuu tammikuun 6. Joulun kolmastoista päivä on loma Ruotsissa. Tämä päivä on tärkeä Ruotsin kristityille, ja sitä vietetään Jeesuksen ilmestyksen muistoksi, kun kolme viisasta vieraili hänen luonaan Betlehemissä hänen syntymänsä jälkeen. Luciaan perinteisesti yhdistetyt tähtipojat esiintyivät alusta alkaen joulun 13. päivän juhlissa. Ruotsissa nämä tähtipojat vaelsivat kylissä ja näyttelijöiden ympärillä raamatullisia tarinoita kolmesta viisasta ja heidän matkastaan Betlehemiin. Tämä juna saattoi koostua kolmesta tähtipojasta, Herodeksesta ja jouluvuohesta, jotka tekivät aggressiivisia purkauksia, jos hän ei ollut tyytyväinen palkkioon/tarjouksiin. Tämä nähtiin leikkisänä ja hyväksyttynä kerjäämisen muotona. Oli tavallista, että latinalaisten koulujen opiskelijat osallistuivat teatteriin ja käyttivät tulot asumiskuluihinsa joululoman aikana.Juhannusaatto
Juhannusaatto: Tärkeä perinne ruotsalaisessa kulttuurissa
Juhannusaatto on Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tärkeä viikonloppu, jota vietetään vuoden pisimpään päivänä. Se on ilon, juhlan ja kesän saapumisen aikaa. Viikonlopun juuret ovat pakanallisuudessa, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Nykyään Midsommarafton on yksi Ruotsin rakastetuimmista viikonloppuista, ja juhlat vaihtelevat eri puolilla maata.
Juhannusaaton viettoa kautta aikojen: pakanuudesta nykypäivään
Juhannusaatto juontaa juurensa pakanuudesta, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Viikonloppu oli symboli kesän saapumisesta ja lämmön ja valon palaamisesta. Juhannusaaton viettäminen on ajan mittaan kehittynyt ja sopeutunut kristilliseen uskoon, mutta monet perinteiset toiminnot ovat säilyneet.
Nyky-Ruotsissa juhannusaattoa vietetään joka vuosi 20.–22. kesäkuuta, ja viikonloppu on yksi maan suosituimmista viikonloppuista. Monet ihmiset pitävät vapaata töistä ja menevät kotiin perheensä luo juhlimaan yhdessä. Siellä järjestetään myös monia julkisia juhlia ja tapahtumia, joita järjestetään mm tanssia touvon ympärillä ja piknikillä luonnossa.
Juhannusaatosta on tullut myös tärkeä matkailukohde, ja monet vierailijat matkustavat Ruotsiin osallistumaan juhliin. Viikonlopusta on tullut myös ruotsalaisen kulttuurin ja perinteen symboli maailmanlaajuisesti.
Miten juhannusaattoa vietetään Ruotsissa: Opas perinteiseen toimintaan
Juhannusaatto tunnetaan perinteisistä juhlistaan, jotka ovat säilyneet sukupolvien ajan. Yksi ikonisimmista aktiviteeteista on Maypole Dance, jossa ihmiset laulavat ja tanssivat kukilla ja nauhoilla koristellun tangon ympärillä. Tanssi symboloi auringon polkua taivaalla ja on tärkeä osa juhlaa.
Toinen perinne on poimia kukkia ja tehdä seppeleitä päähän puettavaksi. Monet ihmiset lähtevät luontoon poimimaan kukkansa, kun taas toiset ostavat valmiita seppeleitä.
Juhannusaattona syödään myös erilaisia perinteisiä ruokia, kuten silliä ja piippua. Silli on Ruotsissa erittäin suosittu suolakurkku, kun taas smörgåsbord on ateria, joka koostuu erilaisista alku-, pää- ja jälkiruoista.
Muistoja juhannusaatolta: Henkilökohtainen tarina kesäloman viettämisestä
Juhannusaatto on viikonloppu, joka on aina ollut minulle erityinen. Muistan kuinka lapsena heräsin aina aikaisin aamulla mennäkseni ulos perheeni kanssa poimimaan kukkia. Sitten menimme kotiin ja keitimme yhdessä suuren illallisen, sisältäen kaikki erilaiset silli- ja smorgasbord-tyypit, joita rakastimme. Illallisen jälkeen oli aika tanssia Maypolen ympärillä, ja muistan kuinka iloisesti nauroin pyöritellessäni ystävieni kanssa.
Vaikka en ole enää lapsi, juhannusaatto on edelleen yksi vuoden suosikkijuhlistani. Odotan aina innolla näkeväni perheeni ja ystävieni, juhlimaan yhdessä ja nauttimaan kaikista viikonlopun mukana olevista upeista perinteistä.