Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
---|---|---|---|---|
tammikuu | 22 | 176 | 8 | 1 |
helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
maaliskuuta | 21 | 168 | 10 | 0 |
huhtikuu | 20 | 160 | 8 | 3 |
saattaa | 20 | 160 | 9 | 2 |
kesäkuuta | 18 | 144 | 9 | 4 |
heinäkuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
elokuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
syyskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
lokakuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
marraskuu | 20 | 160 | 10 | 0 |
joulukuu | 21 | 168 | 8 | 2 |
Vuotuinen työaika yhteensä | 251 | 2008 | 104 | 12 |
Keskimääräinen / kuukausi | 20.92 | 167.33 | 8.67 | 1.00 |
Työpäiviä vuodessa 2025
Työkuormasta puhuttaessa viitataan yleensä keskimäärin 160 työtuntiin kuukaudessa tai 250 työpäivään vuodessa. Mutta nämä luvut eivät aina ole tarkkoja. Esimerkiksi vuodelle 2025 työtuntien määrä vaihtelee 144:stä 184:ään, keskimäärin 167 tuntia kuukaudessa. Yhteensä työpäiviä tulee olemaan 251, mikä jättää 116 vapaapäivää. Alla olevassa taulukossa annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen työpäivien lukumäärästä, työajoista, lauantaista, sunnuntaista ja muista vapaapäivistä - kuten pyhäpäivistä, juhannusaatosta, jouluaatosta ja uudenvuodenaatosta. Jos vapaapäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se lasketaan "la & su" -kohtaan. Perustamme nämä laskelmat tavalliseen kahdeksan tunnin työpäivään. Sen määrittelee, mitkä päivät katsotaan lomapäiviksi Ruotsissa Viive (1989: 253) yleisinä vapaapäivinä. Useimmilla ihmisillä on seuraavat vapaapäivät, vaikka ne kuuluisivat tavalliselle työpäivälle:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.

Joulupäivä
Joulupäivänä 25. joulukuuta vietetään historiallisesti Jeesuksen syntymää. Joulupäivällä on vahvat juuret kristinuskossa ja on edelleen tavallista pitää jumalanpalvelus joulupäivänä aamulla. Joissakin kirkoissa sitä vietetään myös messulla keskiyöllä välisenä yönä jouluaatto ja joulupäivä. Tunteet, joita joulupäivänä on perinteisesti yritetty välittää, ovat olleet rauhaa, hiljaisuutta ja lepoa. Se on ollut joulupäivien pyhin ja päivä, jolloin leikkiminen ja seurustelu lähipiirin ulkopuolella voitiin välttää. Nykyään näemme kuitenkin usein, että joulupäivä liittyy ystäviin, jotka tapaavat ja monissa tapauksissa juhlivat. Esimerkiksi kotoa muuttaneiden opiskelijoiden kotiinpaluu-ilta on yleensä joulupäivänä, jolloin he kokoontuvat ja juhlivat yhdessä. Tämä on monille mahdollisuus tavata tuttuja ja ystäviä, joihin he ovat menettäneet yhteyden, nähdäkseen, kuinka he voivat. Joulupäivänä on yleensä vielä jouluruokaa syömättä. Joulukinkkua, Janssonin kiusausta, prinssimakkaraa, marinoitua lohta, punajuurisalaattia ja muuta.Joulun toinen päivä
Joulun toinen päivä osuu 26. joulukuuta, joulupäivän jälkeiseen päivään. Tämä on jouluviikon viimeinen loma. Jouluaattoa vietetään Pyhän Tapanin mukaan, jota pidetään ensimmäisenä kristittynä marttyyrina eli ns. "Protomarttyyri". Ruotsiksi Stefanus toimii Staffanina. Henkilökunta oli päivystävänä diakonina ja vastasi ruuan jakelusta ja muista käytännön askareista. Historian mukaan Pyhä Stefanus kivitettiin kuoliaaksi, koska hän oli kertonut herralleen ja kuningas Herodekselle näystä, jossa hän näki merkkejä Jeesuksen syntymästä. Stephen sai näkynsä juotessaan kuninkaan hevosia, minkä jälkeen hänet alettiin nähdä hevosten suojeluspyhimyksenä. Staffansvisoreita on useita ja "Staffan oli tallipoika", joka historiallisesti kuuluu joulun toiseen päivään, lauletaan nykyään yleensä Lucialla. Nykyhistoriassa joulun toisen päivän viettämisessä ei ole suuressa määrin ollut mielessä Pyhän Tapanin tarina.Pyhäinpäivä
Tätä päivää vietetään aina lauantaina, joka on 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta. Kirkon jälkeinen päivä on omistettu kaikkien pyhien huomioimiselle, kuolleiden muistopäivänä. Kristinuskossa on pitkään ollut tapana kiinnittää huomiota pyhiin ja marttyyreihin eri päivinä. Pyhien päivä on päivä, jolloin muistetaan ja muistetaan kaikkia pyhiä, joille ei ole annettu omaa päivää. Syy, miksi kaikkia pyhiä ja marttyyreja juhlitaan, on vahvistaa hengellistä sidettä maan päällä elävien ja taivaaseen tulleiden kuolleiden välillä. Tällä tavoin mielikuva ja usko siitä, että kuoleman jälkeen on elämää, vahvistuu. Tänä muistopäivänä on tavallista sytyttää kynttilöitä hautausmaalla. Pyhäinpäivä on alunperin saanut alkunsa kirkosta, mutta nykyaikana on myös tavallista, että ei-uskovat syttelevät kynttilöitä hautausmailla muistettaessa edesmenneitä läheisiä. Tämä perinne alkoi vuonna 1900 ja se havaittiin ensin pääasiassa suurissa kaupungeissa ja levisi sitten koko maahan. Anglosaksisissa maissa juhlitaan Halloweenia ja "kaikkien pyhimysten päivää". Halloween tulee alun perin kelttiläisestä festivaalista, jossa ihmiset sytyttivät kokoja ja pukeutuivat pukuihin karkottaakseen haamuja. Halloween osuu aina lokakuun 31. päiväksi, kun taas "kaikkien pyhien päivä" on 1. marraskuuta.
Pääsymboliikka, jota pyhäinpäivänä käytetään, on valo. Jokainen sytytetty kynttilä on elämän symboli, joka loistaa, tulee ja sammuu. Sesonkiaikana, jolloin pyhäinpäivää vietetään, on pimeää, jolloin kynttilöiden sytyttämisen symbolinen vaikutus tulee erityisen vahvaksi, kun kynttilät erottuvat ja näkyvät hyvin selvästi. Joskus pyhimysten päivä on samaan aikaan kuin anglosaksinen Halloween-perinne, minkä vuoksi monien ihmisten on luultavasti vaikea erottaa näitä kahta toisistaan. Halloweenia juhlitaan myös Ruotsissa suuressa määrin, kun lapset pukeutuvat ja menevät "pahaan tai makeisiin".