Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
---|---|---|---|---|
tammikuu | 22 | 176 | 8 | 1 |
helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
maaliskuuta | 21 | 168 | 10 | 0 |
huhtikuu | 20 | 160 | 8 | 3 |
saattaa | 20 | 160 | 9 | 2 |
kesäkuuta | 18 | 144 | 9 | 4 |
heinäkuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
elokuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
syyskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
lokakuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
marraskuu | 20 | 160 | 10 | 0 |
joulukuu | 21 | 168 | 8 | 2 |
Vuotuinen työaika yhteensä | 251 | 2008 | 104 | 12 |
Keskimääräinen / kuukausi | 20.92 | 167.33 | 8.67 | 1.00 |
Työpäiviä vuodessa 2025
Työkuormasta puhuttaessa viitataan yleensä keskimäärin 160 työtuntiin kuukaudessa tai 250 työpäivään vuodessa. Mutta nämä luvut eivät aina ole tarkkoja. Esimerkiksi vuodelle 2025 työtuntien määrä vaihtelee 144:stä 184:ään, keskimäärin 167 tuntia kuukaudessa. Yhteensä työpäiviä tulee olemaan 251, mikä jättää 116 vapaapäivää. Alla olevassa taulukossa annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen työpäivien lukumäärästä, työajoista, lauantaista, sunnuntaista ja muista vapaapäivistä - kuten pyhäpäivistä, juhannusaatosta, jouluaatosta ja uudenvuodenaatosta. Jos vapaapäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se lasketaan "la & su" -kohtaan. Perustamme nämä laskelmat tavalliseen kahdeksan tunnin työpäivään. Sen määrittelee, mitkä päivät katsotaan lomapäiviksi Ruotsissa Viive (1989: 253) yleisinä vapaapäivinä. Useimmilla ihmisillä on seuraavat vapaapäivät, vaikka ne kuuluisivat tavalliselle työpäivälle:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
Pääsiäispäivä ja helluntai
pääsiäispäivä
Pääsiäissunnuntaita eli ylösnousemuksen sunnuntaita vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Tämä päivä osuu pääsiäisviikon sunnuntaille. Pääsiäisviikonloppu on vaihteleva päivämäärä ja se tapahtuu eri aikoina joka vuosi, 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välillä. Pääsiäinen osuu kevätpäiväntasauksen jälkeiseen ensimmäisen täysikuun jälkeiseen sunnuntaihin. Tämä päivä on äärimmäisen tärkeä kristillisessä kirkossa, koska se juhlii Jeesuksen ylösnousemusta sen jälkeen, kun hänet on haudattu pitkäperjantaina. Pääsiäispäivä liittyy jumalanpalveluksiin ja pääsiäislauluihin. Palveluissa on monia ilon ilmauksia. Alttaria koristavat valkoiset tekstiilit, liljat ja kynttilät liittyvät iloon. Pääsiäistä vietetään kirkossa ja ruotsalaisessa kansankodissa. Kodissa pääsiäisruoka kuumenee koko pääsiäisviikonlopun. Munia, lammasta, suolakurkkua, Janssonin kiusausta ja monia muita herkkuja syödään. Munat kulkevat käsi kädessä pääsiäisen kanssa ja munat ovat elämän symboli, joka liittyy Jeesuksen ylösnousemukseen. Muna edustaa elämää ja kovasta kuoresta, joka on haudan symboli, nousee esiin Jeesus. Lisäksi väriteema on keltainen. Keltaisia koristeita on kaikkialla koko pääsiäisviikonlopun ajan. Keltainen väri liittyy myös munaan, tai pikemminkin kananmunaan, joka tulee munasta.Helluntai
Helluntai osuu 10 päivää helatorstaiden jälkeen ja 7 viikkoa pääsiäisen jälkeen. Kristillistä perinnettä vietetään kirkossa. Tarkoituksena on muistaa, että Pyhä Henki ilmestyi opetuslapsille ja muodosti siten myös ensimmäisen kristillisen seurakunnan. Siksi helluntaita pidetään yleensä kirkon syntymäpäivänä. Helluntaita kutsutaan yleensä myös tempauksen ajaksi. Historiallisesti helluntai on keskittynyt kirkkorakennuksen juhlimiseen. Kirkkoa on koristeltu muun muassa lehtihiekalla ja kynttilöillä. Vielä vanhemmassa perinteessä helluntai on ollut uhrauksen päivä. Täällä helluntaimorsian tuotiin kirkkosaleihin ja pihalta pihalle pyytämään lahjoja. Hän oli pukeutunut häävaatteisiin, vaikkakaan ei yleensä niin laadukkaasti kuin oikeissa häissä. Helluntaimorsiamen perinteestä tuli hieman kiistanalainen, jolla on nykyään täysin erilainen merkitys, koska on tavallista mennä naimisiin helluntaina.Uudenvuodenaatto
Uutta vuotta juhlitaan monissa maissa eri tavoin
Uudenvuodenaatto on juhla, jota vietetään monissa maissa ympäri maailmaa. Ruotsissa uudenvuodenaattoa vietetään 31. joulukuuta ja Uudenvuodenpäivä tammikuun 1 päivänä. Uusivuosi on yksi suosituimmista juhlapäivistä Ruotsissa, ja perheet ja ystävät kokoontuvat juhlimaan yhdessä. Uudenvuodenaaton viettoon on erilaisia perinteitä, mutta yleisintä on katsoa televisiota tai mennä ulos kuuntelemaan musiikkia. Uudenvuodenaatto päättyy usein rakettien laukaisuun tai ilotulitteisiin keskiyöllä. Tämä on perinne, joka juontaa juurensa Rooman ajoista, jolloin aukiolla sytytettiin parranajoja pahojen henkien karkottamiseksi. Nykyään rakettien ja ilotulitteiden ampuminen on vain symbolinen ele, mutta se on edelleen erittäin suosittu tapa soittaa uutta vuotta.
Joissakin maissa on tavallista tanssia, syödä ja juoda iltaisin
Joissakin maissa on tavallista tanssia, syödä ja juoda iltaisin. Ihmiset juovat uudenvuoden juomia ja syövät uudenvuoden ruokaa. Tarjolla on myös uudenvuoden illallinen ja uudenvuoden illallinen. Kaikilla näillä perinteillä on omat tarinansa. Tanssi, syöminen ja juominen ovat yleisiä uudenvuodenaaton aktiviteetteja monissa maissa ympäri maailmaa. Ihmiset juovat erityisiä uudenvuoden juomia ja syövät perinteistä uudenvuoden ruokaa. He syövät myös uudenvuoden erityisaterioita, kuten uudenvuoden illallisen ja uudenvuodenaattona. Joissakin maissa on myös tapana vaihtaa uudenvuodenlahjoja perheen ja ystävien kanssa. Huolimatta erityisistä perinteistä uudenvuoden viettäminen on vaalittu tapa monissa kulttuureissa.
Muut maat käyttävät uudenvuodenaattona ilotulitteiden katsomiseen tai sytytykseen itse
Muissa maissa he valmistautuvat uuteen vuoteen eri tavoin. Japanissa sytytetään lyhtyjä ja poltetaan sähinkäisiä karkottaakseen pahoja henkiä. Etelä-Amerikassa juhlitaan koko yön ja ilotulitus laukaistaan keskiyöllä. Filippiineillä juhlitaan ampumalla ilotulitteita, ja Kaakkois-Aasiassa sähinkäisiä käytettiin aiemmin tuholaisten karkottamiseen mansikoista. Nykyään ihmiset kuitenkin juhlivat enemmän lasershowlla ja ilotulituksella kaupungissa mansikoiden sähinkäisten sijaan. Erot uudenvuodenaaton juhlimisessa eri puolilla maailmaa ovat suuria, mutta kaikilla perinteiden osilla on omat positiiviset puolensa. Kaupungin lasershow on monien nähtävillä, lyhdyt ja sähinkäiset karkottavat pahoja henkiä ja ilotulitus viihdyttää iloisesti. Kaikilla perinteillä on siis omat positiiviset puolensa, jotka edistävät miellyttävää viikonloppua.
Ei ole olemassa todellista sääntöä uudenvuodenaaton juhlimiseen
Miten yleensä juhlit uudenvuodenaattoa? Ei ole olemassa todellista sääntöä uudenvuodenaaton juhlimiseen. ihmiset tekevät yleensä erilaisia asioita uudenvuodenaattona. Jotkut ihmiset menevät ulos juhlimaan ystävien kanssa, kun taas toiset ihmiset jäävät kotiin juhlimaan perheensä kanssa. Jotkut ihmiset syövät erityisiä illallisia, kun taas toiset syövät vain tavallisia. Mitä tahansa teetkin uudenvuodenaattona, muista, että se on päivä juhlia ja pitää hauskaa.
Hyvää uudenvuodenaattoa!
Hyvää uudenvuodenaattoa kaikille! Toivon teille kaikille ihanaa iltaa, täynnä hauskaa ja naurua. Pysytpä sitten hereillä katsomassa ilotulitusta tai menetkö juhliin, toivon, että sinulla on hauskaa ja hauskaa. Toivotamme onnellista ja menestyksellistä uutta vuotta! Toivon sinulle kaikkea hyvää tulevalle vuodelle. Hyvää uutta vuotta!