| Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 22 | 176 | 8 | 1 |
| helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
| maaliskuuta | 21 | 168 | 10 | 0 |
| huhtikuu | 20 | 160 | 8 | 3 |
| saattaa | 20 | 160 | 9 | 2 |
| kesäkuuta | 18 | 144 | 9 | 4 |
| heinäkuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| elokuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
| syyskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
| lokakuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| marraskuu | 20 | 160 | 10 | 0 |
| joulukuu | 21 | 168 | 8 | 2 |
| Vuotuinen työaika yhteensä | 251 | 2008 | 104 | 12 |
| Keskimääräinen / kuukausi | 20.92 | 167.33 | 8.67 | 1.00 |

Työpäiviä vuodessa 2025
Työkuormasta puhuttaessa viitataan yleensä keskimäärin 160 työtuntiin kuukaudessa tai 250 työpäivään vuodessa. Mutta nämä luvut eivät aina ole tarkkoja. Esimerkiksi vuodelle 2025 työtuntien määrä vaihtelee 144:stä 184:ään, keskimäärin 167 tuntia kuukaudessa. Yhteensä työpäiviä tulee olemaan 251, mikä jättää 116 vapaapäivää. Alla olevassa taulukossa annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen työpäivien lukumäärästä, työajoista, lauantaista, sunnuntaista ja muista vapaapäivistä - kuten pyhäpäivistä, juhannusaatosta, jouluaatosta ja uudenvuodenaatosta. Jos vapaapäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se lasketaan "la & su" -kohtaan. Perustamme nämä laskelmat tavalliseen kahdeksan tunnin työpäivään. Sen määrittelee, mitkä päivät katsotaan lomapäiviksi Ruotsissa Viive (1989: 253) yleisinä vapaapäivinä. Useimmilla ihmisillä on seuraavat vapaapäivät, vaikka ne kuuluisivat tavalliselle työpäivälle:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
Toukokuun 1. päivä
Toukokuun 1. päivä
Tätä päivää on vietetty vuodesta 1890 lähtien ja se juontaa juurensa työväenliikkeen mielenosoituksista. Vuonna 1890 toinen internationaali edellytti kahdeksan tunnin työpäivää. Toinen Internationaali oli Pariisissa perustettu järjestö, mutta mielenosoitukset levisivät myös Ruotsiin vuonna 1890. Toukokuun ensimmäinen päivä on ollut Ruotsissa yleinen vapaapäivä vuodesta 1939 lähtien. Tämä päivä on yksi kahdesta (yhdessä kansallispäivän) juhlasta, joita pidetään ei-porvarillisina eli ilman yhteyttä Ruotsin kirkkoon. Ensimmäinen toukokuu on historiallisesti ollut paitsi mielenosoitus työntekijöiden oikeuksien puolesta, myös muihin tarkoituksiin, kuten raittiusmielenosoituksiin jne. Ennen teollista vallankumousta vappua vietettiin myös kesän ensimmäisenä päivänä. Se oli päivä, jolloin eläimet päästettiin laitumelle, kylätiimi valitsi vanhimman ja tehtiin yhteisiä aloitteita tilojen, aitojen ja talouden tarkistamiseksi. Toukokuun esiteollinen juhla päättyi juhliin sekä luuytimen juomiseen voimien keräämiseksi. Toukokuun ensimmäisen päivän merkittävin symboli on ruiskukka. Tämä myytiin ensimmäisen kerran Göteborgissa vuonna 1907. Kukilla itsessään on myönteinen, elämää antava symboliikka. Myynnistä saadut rahat ovat historiallisia ja menevät edelleen hyväntekeväisyyteen, useimmiten haavoittuvassa asemassa oleville lapsille. Yksi syy juhlimaan vappua on Haymarket Massacre, joka tapahtui Chicagossa vuonna 1886. Mielenosoituksissa työntekijät protestoivat vain 8 tuntia päivässä, mutta kohtasivat poliisin voimakasta ja väkivaltaista vastustusta. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen toukokuu on loma, jota vietetään hieman eri tavalla riippuen siitä, missä maassa olet. Päätät juhlia, pelata pelejä tai demonstroida. Pääteemana on ainakin se, että ihmiset yhdistyvät julkisella paikalla toivoen osoittavansa hallitseville voimille, että heillä on ääni, joka haluaa tulla kuulluksi.Juhannusaatto

Juhannusaatto: Tärkeä perinne ruotsalaisessa kulttuurissa
Juhannusaatto on Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tärkeä viikonloppu, jota vietetään vuoden pisimpään päivänä. Se on ilon, juhlan ja kesän saapumisen aikaa. Viikonlopun juuret ovat pakanallisuudessa, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Nykyään Midsommarafton on yksi Ruotsin rakastetuimmista viikonloppuista, ja juhlat vaihtelevat eri puolilla maata.
Juhannusaaton viettoa kautta aikojen: pakanuudesta nykypäivään
Juhannusaatto juontaa juurensa pakanuudesta, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Viikonloppu oli symboli kesän saapumisesta ja lämmön ja valon palaamisesta. Juhannusaaton viettäminen on ajan mittaan kehittynyt ja sopeutunut kristilliseen uskoon, mutta monet perinteiset toiminnot ovat säilyneet.
Nyky-Ruotsissa juhannusaattoa vietetään joka vuosi 20.–22. kesäkuuta, ja viikonloppu on yksi maan suosituimmista viikonloppuista. Monet ihmiset pitävät vapaata töistä ja menevät kotiin perheensä luo juhlimaan yhdessä. Siellä järjestetään myös monia julkisia juhlia ja tapahtumia, joita järjestetään mm tanssia touvon ympärillä ja piknikillä luonnossa.
Juhannusaatosta on tullut myös tärkeä matkailukohde, ja monet vierailijat matkustavat Ruotsiin osallistumaan juhliin. Viikonlopusta on tullut myös ruotsalaisen kulttuurin ja perinteen symboli maailmanlaajuisesti.
Miten juhannusaattoa vietetään Ruotsissa: Opas perinteiseen toimintaan
Juhannusaatto tunnetaan perinteisistä juhlistaan, jotka ovat säilyneet sukupolvien ajan. Yksi ikonisimmista aktiviteeteista on Maypole Dance, jossa ihmiset laulavat ja tanssivat kukilla ja nauhoilla koristellun tangon ympärillä. Tanssi symboloi auringon polkua taivaalla ja on tärkeä osa juhlaa.
Toinen perinne on poimia kukkia ja tehdä seppeleitä päähän puettavaksi. Monet ihmiset lähtevät luontoon poimimaan kukkansa, kun taas toiset ostavat valmiita seppeleitä.
Juhannusaattona syödään myös erilaisia perinteisiä ruokia, kuten silliä ja piippua. Silli on Ruotsissa erittäin suosittu suolakurkku, kun taas smörgåsbord on ateria, joka koostuu erilaisista alku-, pää- ja jälkiruoista.
Muistoja juhannusaatolta: Henkilökohtainen tarina kesäloman viettämisestä
Juhannusaatto on viikonloppu, joka on aina ollut minulle erityinen. Muistan kuinka lapsena heräsin aina aikaisin aamulla mennäkseni ulos perheeni kanssa poimimaan kukkia. Sitten menimme kotiin ja keitimme yhdessä suuren illallisen, sisältäen kaikki erilaiset silli- ja smorgasbord-tyypit, joita rakastimme. Illallisen jälkeen oli aika tanssia Maypolen ympärillä, ja muistan kuinka iloisesti nauroin pyöritellessäni ystävieni kanssa.
Vaikka en ole enää lapsi, juhannusaatto on edelleen yksi vuoden suosikkijuhlistani. Odotan aina innolla näkeväni perheeni ja ystävieni, juhlimaan yhdessä ja nauttimaan kaikista viikonlopun mukana olevista upeista perinteistä.
