| Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 22 | 176 | 8 | 1 |
| helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
| maaliskuuta | 21 | 168 | 10 | 0 |
| huhtikuu | 20 | 160 | 8 | 3 |
| saattaa | 20 | 160 | 9 | 2 |
| kesäkuuta | 18 | 144 | 9 | 4 |
| heinäkuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| elokuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
| syyskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
| lokakuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| marraskuu | 20 | 160 | 10 | 0 |
| joulukuu | 21 | 168 | 8 | 2 |
| Vuotuinen työaika yhteensä | 251 | 2008 | 104 | 12 |
| Keskimääräinen / kuukausi | 20.92 | 167.33 | 8.67 | 1.00 |
Työpäiviä vuodessa 2025
Työkuormasta puhuttaessa viitataan yleensä keskimäärin 160 työtuntiin kuukaudessa tai 250 työpäivään vuodessa. Mutta nämä luvut eivät aina ole tarkkoja. Esimerkiksi vuodelle 2025 työtuntien määrä vaihtelee 144:stä 184:ään, keskimäärin 167 tuntia kuukaudessa. Yhteensä työpäiviä tulee olemaan 251, mikä jättää 116 vapaapäivää. Alla olevassa taulukossa annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen työpäivien lukumäärästä, työajoista, lauantaista, sunnuntaista ja muista vapaapäivistä - kuten pyhäpäivistä, juhannusaatosta, jouluaatosta ja uudenvuodenaatosta. Jos vapaapäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se lasketaan "la & su" -kohtaan. Perustamme nämä laskelmat tavalliseen kahdeksan tunnin työpäivään. Sen määrittelee, mitkä päivät katsotaan lomapäiviksi Ruotsissa Viive (1989: 253) yleisinä vapaapäivinä. Useimmilla ihmisillä on seuraavat vapaapäivät, vaikka ne kuuluisivat tavalliselle työpäivälle:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
Juhannuspäivä
Juhannuspäivä ja juhannusaatto syksyllä 20.-26.6. Voidaan väittää, että tämä juhlapäivä on tänä päivänä yksi tärkeimmistä Ruotsissa joulun ohella. Toisin kuin joulu, juhannusta vietetään yleensä tuttujen kanssa eikä vain perheen kesken. Ystävät ja ystävien ystävät. Juhla juontaa juurensa Johannes Kastajan syntymäpäivänä 24. kesäkuuta. Juhannustanko tai toukokuusauva on yksi loman tärkeimmistä symboleista. Sitä käyttivät diakonit (oppilaat) 1600-1700-luvuilla, jotka liikkuivat kaupungeissa, kylissä ja lauloivat/keräilivät. Juhannustangon uskotaan tulevan Saksasta. Sana "toukokuu" ei ole peräisin toukokuusta, vaan siitä, että "toortopuu" leikattiin; joten se oli peitetty lehdillä. Juhannustangon symboliikka ei ole varsinaisesti selvä. Jotkut uskovat sen olevan fallossymboli, kun taas toiset uskovat sen kuvaavan kristillistä ristiä. Baarin ympärillä ihmiset tanssivat ja laulavat klassisia juhannuslauluja, kuten "The Little Frogs". Historiallisesti juhannusyö liittyy taikuuteen. Kasveilla sanotaan olevan tietty maaginen ominaisuus tänä iltana, minkä jälkeen on erityisen hyvä kerätä lääkekasveja tänä iltana. Juhannukseen liittyviä rituaaleja ovat tyynyn alle laittaminen seitsemän erilaista kukkaa, jonka jälkeen kannattaa haaveilla naimisiin menevästä tai siitä, että kukkien taika säilyy seppeleen tekemisen jälkeen. Juhannusta ympäröivän maagisen mystiikan uskotaan liittyvän siihen, että juhannusyö on yleensä erityisen valoisa ja symboloi kesän alkua. Suuri osa muina juhlapäivinä syödyistä ruoista kuluu myös juhannuksena. Tuoretta ruokaa on kuitenkin tarjolla paljon enemmän. Tuoreita perunoita, mansikoita, yrttejä ja kalaa ja paljon muuta. Jotain, mikä myös kuuluu, on säilötty juusto, voi, näkkileipä ja oikeaan aikaan nubbe. Klassinen juhannusjuhlan ruokalaji on silli, uudet perunat ja smetana. Juhannus on juhla, jolloin useimmat ihmiset yleensä kokoontuvat samaan paikkaan eri ystäväpiireistä, jotka ovat kaikki mukana isossa juhlassa. Ruotsin juhannusjuhlista on tullut myös kansainvälisesti tunnettu ilmiö, jota monet maan ulkopuoliset eivät vähiten yhdistä Ruotsiin, vaan matkustavat myös Ruotsiin kokemaan.Pyhäinpäivä
Tätä päivää vietetään aina lauantaina, joka on 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta. Kirkon jälkeinen päivä on omistettu kaikkien pyhien huomioimiselle, kuolleiden muistopäivänä. Kristinuskossa on pitkään ollut tapana kiinnittää huomiota pyhiin ja marttyyreihin eri päivinä. Pyhien päivä on päivä, jolloin muistetaan ja muistetaan kaikkia pyhiä, joille ei ole annettu omaa päivää. Syy, miksi kaikkia pyhiä ja marttyyreja juhlitaan, on vahvistaa hengellistä sidettä maan päällä elävien ja taivaaseen tulleiden kuolleiden välillä. Tällä tavoin mielikuva ja usko siitä, että kuoleman jälkeen on elämää, vahvistuu. Tänä muistopäivänä on tavallista sytyttää kynttilöitä hautausmaalla. Pyhäinpäivä on alunperin saanut alkunsa kirkosta, mutta nykyaikana on myös tavallista, että ei-uskovat syttelevät kynttilöitä hautausmailla muistettaessa edesmenneitä läheisiä. Tämä perinne alkoi vuonna 1900 ja se havaittiin ensin pääasiassa suurissa kaupungeissa ja levisi sitten koko maahan. Anglosaksisissa maissa juhlitaan Halloweenia ja "kaikkien pyhimysten päivää". Halloween tulee alun perin kelttiläisestä festivaalista, jossa ihmiset sytyttivät kokoja ja pukeutuivat pukuihin karkottaakseen haamuja. Halloween osuu aina lokakuun 31. päiväksi, kun taas "kaikkien pyhien päivä" on 1. marraskuuta.
Pääsymboliikka, jota pyhäinpäivänä käytetään, on valo. Jokainen sytytetty kynttilä on elämän symboli, joka loistaa, tulee ja sammuu. Sesonkiaikana, jolloin pyhäinpäivää vietetään, on pimeää, jolloin kynttilöiden sytyttämisen symbolinen vaikutus tulee erityisen vahvaksi, kun kynttilät erottuvat ja näkyvät hyvin selvästi. Joskus pyhimysten päivä on samaan aikaan kuin anglosaksinen Halloween-perinne, minkä vuoksi monien ihmisten on luultavasti vaikea erottaa näitä kahta toisistaan. Halloweenia juhlitaan myös Ruotsissa suuressa määrin, kun lapset pukeutuvat ja menevät "pahaan tai makeisiin".
Finnish 
Swedish 
English 
Danish 
Norwegian 
Icelandic