| Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 22 | 176 | 8 | 1 |
| helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
| maaliskuuta | 21 | 168 | 10 | 0 |
| huhtikuu | 20 | 160 | 8 | 3 |
| saattaa | 20 | 160 | 9 | 2 |
| kesäkuuta | 18 | 144 | 9 | 4 |
| heinäkuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| elokuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
| syyskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
| lokakuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| marraskuu | 20 | 160 | 10 | 0 |
| joulukuu | 21 | 168 | 8 | 2 |
| Vuotuinen työaika yhteensä | 251 | 2008 | 104 | 12 |
| Keskimääräinen / kuukausi | 20.92 | 167.33 | 8.67 | 1.00 |

Työpäiviä vuodessa 2025
Työkuormasta puhuttaessa viitataan yleensä keskimäärin 160 työtuntiin kuukaudessa tai 250 työpäivään vuodessa. Mutta nämä luvut eivät aina ole tarkkoja. Esimerkiksi vuodelle 2025 työtuntien määrä vaihtelee 144:stä 184:ään, keskimäärin 167 tuntia kuukaudessa. Yhteensä työpäiviä tulee olemaan 251, mikä jättää 116 vapaapäivää. Alla olevassa taulukossa annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen työpäivien lukumäärästä, työajoista, lauantaista, sunnuntaista ja muista vapaapäivistä - kuten pyhäpäivistä, juhannusaatosta, jouluaatosta ja uudenvuodenaatosta. Jos vapaapäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se lasketaan "la & su" -kohtaan. Perustamme nämä laskelmat tavalliseen kahdeksan tunnin työpäivään. Sen määrittelee, mitkä päivät katsotaan lomapäiviksi Ruotsissa Viive (1989: 253) yleisinä vapaapäivinä. Useimmilla ihmisillä on seuraavat vapaapäivät, vaikka ne kuuluisivat tavalliselle työpäivälle:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
Joulupäivä
Joulupäivänä 25. joulukuuta vietetään historiallisesti Jeesuksen syntymää. Joulupäivällä on vahvat juuret kristinuskossa ja on edelleen tavallista pitää jumalanpalvelus joulupäivänä aamulla. Joissakin kirkoissa sitä vietetään myös messulla keskiyöllä välisenä yönä jouluaatto ja joulupäivä. Tunteet, joita joulupäivänä on perinteisesti yritetty välittää, ovat olleet rauhaa, hiljaisuutta ja lepoa. Se on ollut joulupäivien pyhin ja päivä, jolloin leikkiminen ja seurustelu lähipiirin ulkopuolella voitiin välttää. Nykyään näemme kuitenkin usein, että joulupäivä liittyy ystäviin, jotka tapaavat ja monissa tapauksissa juhlivat. Esimerkiksi kotoa muuttaneiden opiskelijoiden kotiinpaluu-ilta on yleensä joulupäivänä, jolloin he kokoontuvat ja juhlivat yhdessä. Tämä on monille mahdollisuus tavata tuttuja ja ystäviä, joihin he ovat menettäneet yhteyden, nähdäkseen, kuinka he voivat. Joulupäivänä on yleensä vielä jouluruokaa syömättä. Joulukinkkua, Janssonin kiusausta, prinssimakkaraa, marinoitua lohta, punajuurisalaattia ja muuta.Joulun toinen päivä
Joulun toinen päivä osuu 26. joulukuuta, joulupäivän jälkeiseen päivään. Tämä on jouluviikon viimeinen loma. Jouluaattoa vietetään Pyhän Tapanin mukaan, jota pidetään ensimmäisenä kristittynä marttyyrina eli ns. "Protomarttyyri". Ruotsiksi Stefanus toimii Staffanina. Henkilökunta oli päivystävänä diakonina ja vastasi ruuan jakelusta ja muista käytännön askareista. Historian mukaan Pyhä Stefanus kivitettiin kuoliaaksi, koska hän oli kertonut herralleen ja kuningas Herodekselle näystä, jossa hän näki merkkejä Jeesuksen syntymästä. Stephen sai näkynsä juotessaan kuninkaan hevosia, minkä jälkeen hänet alettiin nähdä hevosten suojeluspyhimyksenä. Staffansvisoreita on useita ja "Staffan oli tallipoika", joka historiallisesti kuuluu joulun toiseen päivään, lauletaan nykyään yleensä Lucialla. Nykyhistoriassa joulun toisen päivän viettämisessä ei ole suuressa määrin ollut mielessä Pyhän Tapanin tarina.Juhannusaatto

Juhannusaatto: Tärkeä perinne ruotsalaisessa kulttuurissa
Juhannusaatto on Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tärkeä viikonloppu, jota vietetään vuoden pisimpään päivänä. Se on ilon, juhlan ja kesän saapumisen aikaa. Viikonlopun juuret ovat pakanallisuudessa, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Nykyään Midsommarafton on yksi Ruotsin rakastetuimmista viikonloppuista, ja juhlat vaihtelevat eri puolilla maata.
Juhannusaaton viettoa kautta aikojen: pakanuudesta nykypäivään
Juhannusaatto juontaa juurensa pakanuudesta, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Viikonloppu oli symboli kesän saapumisesta ja lämmön ja valon palaamisesta. Juhannusaaton viettäminen on ajan mittaan kehittynyt ja sopeutunut kristilliseen uskoon, mutta monet perinteiset toiminnot ovat säilyneet.
Nyky-Ruotsissa juhannusaattoa vietetään joka vuosi 20.–22. kesäkuuta, ja viikonloppu on yksi maan suosituimmista viikonloppuista. Monet ihmiset pitävät vapaata töistä ja menevät kotiin perheensä luo juhlimaan yhdessä. Siellä järjestetään myös monia julkisia juhlia ja tapahtumia, joita järjestetään mm tanssia touvon ympärillä ja piknikillä luonnossa.
Juhannusaatosta on tullut myös tärkeä matkailukohde, ja monet vierailijat matkustavat Ruotsiin osallistumaan juhliin. Viikonlopusta on tullut myös ruotsalaisen kulttuurin ja perinteen symboli maailmanlaajuisesti.
Miten juhannusaattoa vietetään Ruotsissa: Opas perinteiseen toimintaan
Juhannusaatto tunnetaan perinteisistä juhlistaan, jotka ovat säilyneet sukupolvien ajan. Yksi ikonisimmista aktiviteeteista on Maypole Dance, jossa ihmiset laulavat ja tanssivat kukilla ja nauhoilla koristellun tangon ympärillä. Tanssi symboloi auringon polkua taivaalla ja on tärkeä osa juhlaa.
Toinen perinne on poimia kukkia ja tehdä seppeleitä päähän puettavaksi. Monet ihmiset lähtevät luontoon poimimaan kukkansa, kun taas toiset ostavat valmiita seppeleitä.
Juhannusaattona syödään myös erilaisia perinteisiä ruokia, kuten silliä ja piippua. Silli on Ruotsissa erittäin suosittu suolakurkku, kun taas smörgåsbord on ateria, joka koostuu erilaisista alku-, pää- ja jälkiruoista.
Muistoja juhannusaatolta: Henkilökohtainen tarina kesäloman viettämisestä
Juhannusaatto on viikonloppu, joka on aina ollut minulle erityinen. Muistan kuinka lapsena heräsin aina aikaisin aamulla mennäkseni ulos perheeni kanssa poimimaan kukkia. Sitten menimme kotiin ja keitimme yhdessä suuren illallisen, sisältäen kaikki erilaiset silli- ja smorgasbord-tyypit, joita rakastimme. Illallisen jälkeen oli aika tanssia Maypolen ympärillä, ja muistan kuinka iloisesti nauroin pyöritellessäni ystävieni kanssa.
Vaikka en ole enää lapsi, juhannusaatto on edelleen yksi vuoden suosikkijuhlistani. Odotan aina innolla näkeväni perheeni ja ystävieni, juhlimaan yhdessä ja nauttimaan kaikista viikonlopun mukana olevista upeista perinteistä.
