Työpäivät vuodessa 2023 - arbeiddagarperår.se

Työtunteja kuukaudessa

Työpäiviä vuodessa 2023

Yleensä kun puhutaan työtuntien määrästä kuukaudessa, sanotaan yleensä 160, tai jos puhutaan vuoden 2023 työpäivien määrästä, sanotaan yleensä 250, mikä ei usein ole aivan oikein. Esimerkiksi tänä vuonna (2023) työtunteja on 152-184 ja työtunteja on keskimäärin 169 tuntia kuukaudessa tai 253 työpäivää (112 vapaapäivää!). Alla olevasta taulukosta näet tarkalleen kuinka monta työpäivää, työaikaa, lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä muita vapaapäiviä, esimerkiksi punaisia päiviä, juhannusaattoa, jouluaattoa ja uudenvuodenaattoa. Jos punainen päivä osuu samaan aikaan lauantain tai sunnuntain kanssa, se lasketaan la & su -sarakkeeseen. Odotamme myös kahdeksan tunnin työpäivää. Seuraavassa säädetään, mitkä päivät Ruotsissa lasketaan lomapäiviksi Viive (1989: 253) "Yleispyhälaki". Suurin osa on ilmaisia seuraavina pyhäpäivinä, vaikka ne sattuisivat tavallisen arkipäivän kanssa:

Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.

Kuukausi	Työpäivät	Työtunnit	la & su.	muut
tammikuu	22	176	9	1
helmikuu	20	160	8	0
maaliskuuta	23	184	8	0
huhtikuu	18	144	10	3
saattaa	21	168	8	2
kesäkuuta	20	160	8	2
heinäkuu	21	168	10	0
elokuu	23	184	8	0
syyskuu	21	168	9	0
lokakuu	22	176	9	0
marraskuu	22	176	8	0
joulukuu	19	152	10	2
Vuotuinen työaika yhteensä	252	2016	105	10
Keskimääräinen / kuukausi	21	168	8.75	0.83

Pääsiäispäivä ja helluntai

pääsiäispäivä

Pääsiäissunnuntaita eli ylösnousemuksen sunnuntaita vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Tämä päivä osuu pääsiäisviikon sunnuntaille. Pääsiäisviikonloppu on vaihteleva päivämäärä ja se tapahtuu eri aikoina joka vuosi, 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välillä. Pääsiäinen osuu kevätpäiväntasauksen jälkeiseen ensimmäisen täysikuun jälkeiseen sunnuntaihin. Tämä päivä on äärimmäisen tärkeä kristillisessä kirkossa, koska se juhlii Jeesuksen ylösnousemusta sen jälkeen, kun hänet on haudattu pitkäperjantaina. Pääsiäispäivä liittyy jumalanpalveluksiin ja pääsiäislauluihin. Palveluissa on monia ilon ilmauksia. Alttaria koristavat valkoiset tekstiilit, liljat ja kynttilät liittyvät iloon. Pääsiäistä vietetään kirkossa ja ruotsalaisessa kansankodissa. Kodissa pääsiäisruoka kuumenee koko pääsiäisviikonlopun. Munia, lammasta, suolakurkkua, Janssonin kiusausta ja monia muita herkkuja syödään. Munat kulkevat käsi kädessä pääsiäisen kanssa ja munat ovat elämän symboli, joka liittyy Jeesuksen ylösnousemukseen. Muna edustaa elämää ja kovasta kuoresta, joka on haudan symboli, nousee esiin Jeesus. Lisäksi väriteema on keltainen. Keltaisia koristeita on kaikkialla koko pääsiäisviikonlopun ajan. Keltainen väri liittyy myös munaan, tai pikemminkin kananmunaan, joka tulee munasta.

Helluntai

Helluntai osuu 10 päivää helatorstaiden jälkeen ja 7 viikkoa pääsiäisen jälkeen. Kristillistä perinnettä vietetään kirkossa. Tarkoituksena on muistaa, että Pyhä Henki ilmestyi opetuslapsille ja muodosti siten myös ensimmäisen kristillisen seurakunnan. Siksi helluntaita pidetään yleensä kirkon syntymäpäivänä. Helluntaita kutsutaan yleensä myös tempauksen ajaksi. Historiallisesti helluntai on keskittynyt kirkkorakennuksen juhlimiseen. Kirkkoa on koristeltu muun muassa lehtihiekalla ja kynttilöillä. Vielä vanhemmassa perinteessä helluntai on ollut uhrauksen päivä. Täällä helluntaimorsian tuotiin kirkkosaleihin ja pihalta pihalle pyytämään lahjoja. Hän oli pukeutunut häävaatteisiin, vaikkakaan ei yleensä niin laadukkaasti kuin oikeissa häissä. Helluntaimorsiamen perinteestä tuli hieman kiistanalainen, jolla on nykyään täysin erilainen merkitys, koska on tavallista mennä naimisiin helluntaina.

Lue lisää täältä...

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä on kalenterivuoden ensimmäinen päivä. Uutta vuotta vietetään gregoriaanisen kalenterin mukaan 31. joulukuuta eli uudenvuodenaattona ja tammikuun 1. päivän välisenä yönä. Uudenvuodenpäivä on erittäin suosittu loma. Sitä juhlitaan ilotulituksella, uudenvuodenruoalla ja uudenvuodenjuhlilla. Olemme tehneet uudenvuodenlupauksia viikinkiajasta lähtien. Tuolloin lupaus annettiin joko tyhjentämällä särmäkuppi tai vannomalla villisian sarvea. Nykyään se on vähän arkipäiväisempi, mutta monet näkevät uudenvuodenpäivän ja siihen liittyvät uudenvuodenlupaukset mahdollisuutena aloittaa alusta. Uudenvuoden ruoka ei ole aivan yhtä hienostunutta kuin muut juhlaruoat, mutta se liittyy yleisemmin ylellisyyteen. Esimerkiksi artisokkakeittoa, Skagen-paahtoleipää, suklaamoussea ja hummeria voimme nähdä uudenvuoden pöydällä, jota syömme uudenvuodenaattona. Klo 12 ja sen jälkeen sytyttävät ilotulitteet on perinteisesti karkotettava pahoja henkiä. Monet perinteet liittyvät hyvin vahvasti perheeseen tai uskontoon. Kuitenkin uudenvuodenpäivä ja koko uudenvuoden juhla ovat julkisempia. Yleensä jaat uudenvuodenpäivän ja sen juhlan ystäviesi kanssa. Vanha perinne on myös soittaa uutta vuotta, yleensä jonkinlaisen yhteisen yleisötapahtuman kautta, jossa lasketaan alas uudenvuodenpäivään.

loppiainen

Tämä päivä osuu tammikuun 6. Joulun kolmastoista päivä on loma Ruotsissa. Tämä päivä on tärkeä Ruotsin kristityille, ja sitä vietetään Jeesuksen ilmestyksen muistoksi, kun kolme viisasta vieraili hänen luonaan Betlehemissä hänen syntymänsä jälkeen. Luciaan perinteisesti yhdistetyt tähtipojat esiintyivät alusta alkaen joulun 13. päivän juhlissa. Ruotsissa nämä tähtipojat vaelsivat kylissä ja näyttelijöiden ympärillä raamatullisia tarinoita kolmesta viisasta ja heidän matkastaan Betlehemiin. Tämä juna saattoi koostua kolmesta tähtipojasta, Herodeksesta ja jouluvuohesta, jotka tekivät aggressiivisia purkauksia, jos hän ei ollut tyytyväinen palkkioon/tarjouksiin. Tämä nähtiin leikkisänä ja hyväksyttynä kerjäämisen muotona. Oli tavallista, että latinalaisten koulujen opiskelijat osallistuivat teatteriin ja käyttivät tulot asumiskuluihinsa joululoman aikana.

Lue lisää täältä...