Työtunteja kuukaudessa

 

Työpäiviä vuodessa 2023

Yleensä kun puhutaan työtuntien määrästä kuukaudessa, sanotaan yleensä 160, tai jos puhutaan vuoden 2023 työpäivien määrästä, sanotaan yleensä 250, mikä ei usein ole aivan oikein. Esimerkiksi tänä vuonna (2023) työtunteja on 152-184 ja työtunteja on keskimäärin 169 tuntia kuukaudessa tai 253 työpäivää (112 vapaapäivää!). Alla olevasta taulukosta näet tarkalleen kuinka monta työpäivää, työaikaa, lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä muita vapaapäiviä, esimerkiksi punaisia päiviä, juhannusaattoa, jouluaattoa ja uudenvuodenaattoa. Jos punainen päivä osuu samaan aikaan lauantain tai sunnuntain kanssa, se lasketaan la & su -sarakkeeseen. Odotamme myös kahdeksan tunnin työpäivää. Seuraavassa säädetään, mitkä päivät Ruotsissa lasketaan lomapäiviksi Viive (1989: 253) "Yleispyhälaki". Suurin osa on ilmaisia seuraavina pyhäpäivinä, vaikka ne sattuisivat tavallisen arkipäivän kanssa:

Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.

KuukausiTyöpäivätTyötunnitla & su.muut
tammikuu2217691
helmikuu2016080
maaliskuuta2318480
huhtikuu18144103
saattaa2116882
kesäkuuta2016082
heinäkuu21168100
elokuu2318480
syyskuu2116890
lokakuu2217690
marraskuu2217680
joulukuu19152102
Vuotuinen työaika yhteensä252201610510
Keskimääräinen / kuukausi211688.750.83

Juhannusaatto

Juhannusaatto

Juhannusaatto: Tärkeä perinne ruotsalaisessa kulttuurissa

Juhannusaatto on Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tärkeä viikonloppu, jota vietetään vuoden pisimpään päivänä. Se on ilon, juhlan ja kesän saapumisen aikaa. Viikonlopun juuret ovat pakanallisuudessa, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Nykyään Midsommarafton on yksi Ruotsin rakastetuimmista viikonloppuista, ja juhlat vaihtelevat eri puolilla maata.

Juhannusaaton viettoa kautta aikojen: pakanuudesta nykypäivään

Juhannusaatto juontaa juurensa pakanuudesta, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Viikonloppu oli symboli kesän saapumisesta ja lämmön ja valon palaamisesta. Juhannusaaton viettäminen on ajan mittaan kehittynyt ja sopeutunut kristilliseen uskoon, mutta monet perinteiset toiminnot ovat säilyneet. Nyky-Ruotsissa juhannusaattoa vietetään joka vuosi 20.–22. kesäkuuta, ja viikonloppu on yksi maan suosituimmista viikonloppuista. Monet ihmiset pitävät vapaata töistä ja menevät kotiin perheensä luo juhlimaan yhdessä. Siellä järjestetään myös monia julkisia juhlia ja tapahtumia, joita järjestetään mm tanssia Maypolen ympärillä ja piknikillä luonnossa. Juhannusaatosta on tullut myös tärkeä matkailukohde, ja monet vierailijat matkustavat Ruotsiin osallistumaan juhliin. Viikonlopusta on tullut myös ruotsalaisen kulttuurin ja perinteen symboli maailmanlaajuisesti.

Miten juhannusaattoa vietetään Ruotsissa: Opas perinteiseen toimintaan

Juhannusaatto tunnetaan perinteisistä juhlistaan, jotka ovat säilyneet sukupolvien ajan. Yksi ikonisimmista aktiviteeteista on Maypole Dance, jossa ihmiset laulavat ja tanssivat kukilla ja nauhoilla koristellun tangon ympärillä. Tanssi symboloi auringon polkua taivaalla ja on tärkeä osa juhlaa. Toinen perinne on poimia kukkia ja tehdä seppeleitä päähän puettavaksi. Monet ihmiset lähtevät luontoon poimimaan kukkansa, kun taas toiset ostavat valmiita seppeleitä. Juhannusaattona syödään myös erilaisia perinteisiä ruokia, kuten silliä ja piippua. Silli on Ruotsissa erittäin suosittu suolakurkkukala, kun taas smörgåsbord on ateria, joka koostuu erilaisista alku-, pää- ja jälkiruoista.

Muistoja juhannusaatolta: Henkilökohtainen tarina kesäloman viettämisestä

Juhannusaatto on viikonloppu, joka on aina ollut minulle erityinen. Muistan kuinka lapsena heräsin aina aikaisin aamulla mennäkseni ulos perheeni kanssa poimimaan kukkia. Sitten menimme kotiin ja keitimme yhdessä suuren illallisen, sisältäen kaikki erilaiset silli- ja smorgasbord-tyypit, joita rakastimme. Illallisen jälkeen oli aika tanssia Maypolen ympärillä, ja muistan kuinka iloisesti nauroin pyöritellessäni ystävieni kanssa. Vaikka en ole enää lapsi, juhannusaatto on edelleen yksi vuoden suosikkijuhlistani. Odotan aina innolla näkeväni perheeni ja ystävieni, juhlimaan yhdessä ja nauttimaan kaikista viikonlopun mukana olevista upeista perinteistä.

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä

Tätä päivää vietetään aina lauantaina, joka on 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta. Kirkon jälkeinen päivä on omistettu kaikkien pyhien huomioimiselle, kuolleiden muistopäivänä. Kristinuskossa on pitkään ollut tapana kiinnittää huomiota pyhiin ja marttyyreihin eri päivinä. Pyhien päivä on päivä, jolloin muistetaan ja muistetaan kaikkia pyhiä, joille ei ole annettu omaa päivää. Syy, miksi kaikkia pyhiä ja marttyyreja juhlitaan, on vahvistaa hengellistä sidettä maan päällä elävien ja taivaaseen tulleiden kuolleiden välillä. Tällä tavoin mielikuva ja usko siitä, että kuoleman jälkeen on elämää, vahvistuu. Tänä muistopäivänä on tavallista sytyttää kynttilöitä hautausmaalla. Pyhäinpäivä on alunperin saanut alkunsa kirkosta, mutta nykyaikana on myös tavallista, että ei-uskovat syttelevät kynttilöitä hautausmailla muistettaessa edesmenneitä läheisiä. Tämä perinne alkoi vuonna 1900 ja se havaittiin ensin pääasiassa suurissa kaupungeissa ja levisi sitten koko maahan. Anglosaksisissa maissa juhlitaan Halloweenia ja "kaikkien pyhimysten päivää". Halloween tulee alun perin kelttiläisestä festivaalista, jossa ihmiset sytyttivät kokoja ja pukeutuivat pukuihin karkottaakseen haamuja. Halloween osuu aina lokakuun 31. päiväksi, kun taas "kaikkien pyhien päivä" on 1. marraskuuta. 

Pääsymboliikka, jota pyhäinpäivänä käytetään, on valo. Jokainen sytytetty kynttilä on elämän symboli, joka loistaa, tulee ja sammuu. Sesonkiaikana, jolloin pyhäinpäivää vietetään, on pimeää, jolloin kynttilöiden sytyttämisen symbolinen vaikutus tulee erityisen vahvaksi, kun kynttilät erottuvat ja näkyvät hyvin selvästi. Joskus pyhimysten päivä on samaan aikaan kuin anglosaksinen Halloween-perinne, minkä vuoksi monien ihmisten on luultavasti vaikea erottaa näitä kahta toisistaan. Halloweenia juhlitaan myös Ruotsissa suuressa määrin, kun lapset pukeutuvat ja menevät "pahaan tai makeisiin".

fiFinnish