Työpäiviä vuodessa 2023
Yleensä kun puhutaan työtuntien määrästä kuukaudessa, sanotaan yleensä 160, tai jos puhutaan vuoden 2023 työpäivien määrästä, sanotaan yleensä 250, mikä ei usein ole aivan oikein. Esimerkiksi tänä vuonna (2023) työtunteja on 152-184 ja työtunteja on keskimäärin 169 tuntia kuukaudessa tai 253 työpäivää (112 vapaapäivää!). Alla olevasta taulukosta näet tarkalleen kuinka monta työpäivää, työaikaa, lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä muita vapaapäiviä, esimerkiksi punaisia päiviä, juhannusaattoa, jouluaattoa ja uudenvuodenaattoa. Jos punainen päivä osuu samaan aikaan lauantain tai sunnuntain kanssa, se lasketaan la & su -sarakkeeseen. Odotamme myös kahdeksan tunnin työpäivää. Seuraavassa säädetään, mitkä päivät Ruotsissa lasketaan lomapäiviksi Viive (1989: 253) "Yleispyhälaki". Suurin osa on ilmaisia seuraavina pyhäpäivinä, vaikka ne sattuisivat tavallisen arkipäivän kanssa:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
| Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 22 | 176 | 9 | 1 |
| helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
| maaliskuuta | 23 | 184 | 8 | 0 |
| huhtikuu | 18 | 144 | 10 | 3 |
| saattaa | 21 | 168 | 8 | 2 |
| kesäkuuta | 20 | 160 | 8 | 2 |
| heinäkuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
| elokuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| syyskuu | 21 | 168 | 9 | 0 |
| lokakuu | 22 | 176 | 9 | 0 |
| marraskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
| joulukuu | 19 | 152 | 10 | 2 |
| Vuotuinen työaika yhteensä | 252 | 2016 | 105 | 10 |
| Keskimääräinen / kuukausi | 21 | 168 | 8.75 | 0.83 |
Ruotsin kansallispäivä
Ruotsin kansallispäivä on päivä, jolloin juhlimme maatamme ja sitä, mitä ruotsalaisina pidämme tärkeänä. Päivää vietetään muistoksi Kustaa Vaasa ja hänen valintansa kuninkaaksi vuonna 1523 sekä vuoden 1809 hallitusmuodosta. Aloitimme virallisesti kansallispäivän viettämisen vuonna 1983. Aikaisemmin se käytettiin nimellä "Ruotsin lipun päivä".
Ruotsi erosi 6. kesäkuuta 1523 Kustaa Vaasan avustuksella Kalmarin liitosta. Tämä vaikutti voimakkaasti Ruotsiin, josta tuli itsenäinen maa ja oma, uusi kuninkaallinen dynastia. Samana päivänä vuonna 1809 valtiopäivät allekirjoittivat hallitusmuodon, joka on perustavanlaatuinen nykyaikaiselle Ruotsille. Tässä hallitusmuodossa luodaan perusta valtiolle, demokratialle ja maan kehitykselle.
Kansallispäivää vietetään yleensä nostamalla Ruotsin lippu, sisustamalla tiloja ruotsalaisilla väreillä ja juhlimalla hyvällä ruoalla. Esimerkiksi pääsiäisruoan, jouluruoan ja kansallispäivän ruuan välillä on yhtäläisyyksiä. Siitä tulee yksinkertaisesti juhlaruokaa. Munia, silliä, silliä, uusia perunoita, mansikoita, tuoreita yrttejä ja paljon muuta voi syödä. Tuoreet perunat ovat kansallispäivän erityispiirteitä, koska se kuuluu vuodenaikaan. Kuntien kansallispäivänä on tavallista järjestää tapahtumia ja juhlia. Tarkoituksena on, että kunnat ja vallanpitäjät tuovat esiin Ruotsin hyviä puolia valokeilassa ja yksinkertaisesti edistävät väestön yhteenkuuluvuutta. On myös tavallista, että kunnat järjestävät seremonioita uusien ruotsalaisten ja uusien asukkaiden toivottamiseksi kuntaan. Kansallispäivä ei ole sidottu uskontoon ja se on yksi niistä juhlapäivistä, joissa juhliminen on hyvin yksilöllistä. Loman ympärillä ei ole monia vakiintuneita sääntöjä, mutta kyse on enemmän Ruotsin maan korostamisesta yleisesti. Lähimpänä tiettyjä rituaaleja/rutiineja tulemme luultavasti kansalaisuusseremoniat, joita on pidetty. Tietenkin kansallislaulu liittyy kansallispäivään. Tätä voidaan joskus laulaa koulujen valmistujaisissa, jos sattuu niin, että kansallispäivä osuu samalle päivälle kuin valmistujaiset. Toukokuun 1. päivä
Toukokuun 1. päivä
Tätä päivää on vietetty vuodesta 1890 lähtien ja se juontaa juurensa työväenliikkeen mielenosoituksista. Vuonna 1890 toinen internationaali edellytti kahdeksan tunnin työpäivää. Toinen Internationaali oli Pariisissa perustettu järjestö, mutta mielenosoitukset levisivät myös Ruotsiin vuonna 1890. Toukokuun ensimmäinen päivä on ollut Ruotsissa yleinen vapaapäivä vuodesta 1939 lähtien. Tämä päivä on yksi kahdesta (yhdessä kansallispäivän) juhlasta, joita pidetään ei-porvarillisina eli ilman yhteyttä Ruotsin kirkkoon. Ensimmäinen toukokuu on historiallisesti ollut paitsi mielenosoitus työntekijöiden oikeuksien puolesta, myös muihin tarkoituksiin, kuten raittiusmielenosoituksiin jne.
Ennen teollista vallankumousta vappua vietettiin myös kesän ensimmäisenä päivänä. Se oli päivä, jolloin eläimet päästettiin laitumelle, kylätiimi valitsi vanhimman ja tehtiin yhteisiä aloitteita tilojen, aitojen ja talouden tarkistamiseksi. Toukokuun esiteollinen juhla päättyi juhliin sekä luuytimen juomiseen voimien keräämiseksi.
Toukokuun ensimmäisen päivän merkittävin symboli on ruiskukka. Tämä myytiin ensimmäisen kerran Göteborgissa vuonna 1907. Kukilla itsessään on myönteinen, elämää antava symboliikka. Myynnistä saadut rahat ovat historiallisia ja menevät edelleen hyväntekeväisyyteen, useimmiten haavoittuvassa asemassa oleville lapsille.
Yksi syy juhlimaan vappua on Haymarket Massacre, joka tapahtui Chicagossa vuonna 1886. Mielenosoituksissa työntekijät protestoivat vain 8 tuntia päivässä, mutta kohtasivat poliisin voimakasta ja väkivaltaista vastustusta. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen toukokuu on loma, jota vietetään hieman eri tavalla riippuen siitä, missä maassa olet. Päätät juhlia, pelata pelejä tai demonstroida. Pääteemana on ainakin se, että ihmiset yhdistyvät julkisella paikalla toivoen osoittavansa hallitseville voimille, että heillä on ääni, joka haluaa tulla kuulluksi.
Finnish 
Swedish 
English 
Danish 
Norwegian 
Icelandic