Punaiset päivät

Juhannusaatto: Tärkeä perinne ruotsalaisessa kulttuurissa

Juhannusaatto on Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tärkeä viikonloppu, jota vietetään vuoden pisimpään päivänä. Se on ilon, juhlan ja kesän saapumisen aikaa. Viikonlopun juuret ovat pakanallisuudessa, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Nykyään Midsommarafton on yksi Ruotsin rakastetuimmista viikonloppuista, ja juhlat vaihtelevat eri puolilla maata.

Juhannusaaton viettoa kautta aikojen: pakanuudesta nykypäivään

Juhannusaatto juontaa juurensa pakanuudesta, jolloin sitä vietettiin auringon kunniaksi. Viikonloppu oli symboli kesän saapumisesta ja lämmön ja valon palaamisesta. Juhannusaaton viettäminen on ajan mittaan kehittynyt ja sopeutunut kristilliseen uskoon, mutta monet perinteiset toiminnot ovat säilyneet.

Nyky-Ruotsissa juhannusaattoa vietetään joka vuosi 20.–22. kesäkuuta, ja viikonloppu on yksi maan suosituimmista viikonloppuista. Monet ihmiset pitävät vapaata töistä ja menevät kotiin perheensä luo juhlimaan yhdessä. Siellä järjestetään myös monia julkisia juhlia ja tapahtumia, joita järjestetään mm tanssia touvon ympärillä ja piknikillä luonnossa.

Juhannusaatosta on tullut myös tärkeä matkailukohde, ja monet vierailijat matkustavat Ruotsiin osallistumaan juhliin. Viikonlopusta on tullut myös ruotsalaisen kulttuurin ja perinteen symboli maailmanlaajuisesti.

Miten juhannusaattoa vietetään Ruotsissa: Opas perinteiseen toimintaan

Juhannusaatto tunnetaan perinteisistä juhlistaan, jotka ovat säilyneet sukupolvien ajan. Yksi ikonisimmista aktiviteeteista on Maypole Dance, jossa ihmiset laulavat ja tanssivat kukilla ja nauhoilla koristellun tangon ympärillä. Tanssi symboloi auringon polkua taivaalla ja on tärkeä osa juhlaa.

Toinen perinne on poimia kukkia ja tehdä seppeleitä päähän puettavaksi. Monet ihmiset lähtevät luontoon poimimaan kukkansa, kun taas toiset ostavat valmiita seppeleitä.

Juhannusaattona syödään myös erilaisia perinteisiä ruokia, kuten silliä ja piippua. Silli on Ruotsissa erittäin suosittu suolakurkku, kun taas smörgåsbord on ateria, joka koostuu erilaisista alku-, pää- ja jälkiruoista.

Muistoja juhannusaatolta: Henkilökohtainen tarina kesäloman viettämisestä

Juhannusaatto on viikonloppu, joka on aina ollut minulle erityinen. Muistan kuinka lapsena heräsin aina aikaisin aamulla mennäkseni ulos perheeni kanssa poimimaan kukkia. Sitten menimme kotiin ja keitimme yhdessä suuren illallisen, sisältäen kaikki erilaiset silli- ja smorgasbord-tyypit, joita rakastimme. Illallisen jälkeen oli aika tanssia Maypolen ympärillä, ja muistan kuinka iloisesti nauroin pyöritellessäni ystävieni kanssa.

Vaikka en ole enää lapsi, juhannusaatto on edelleen yksi vuoden suosikkijuhlistani. Odotan aina innolla näkeväni perheeni ja ystävieni, juhlimaan yhdessä ja nauttimaan kaikista viikonlopun mukana olevista upeista perinteistä.

Uutta vuotta juhlitaan monissa maissa eri tavoin

Uudenvuodenaatto on juhla, jota vietetään monissa maissa ympäri maailmaa. Ruotsissa uudenvuodenaattoa vietetään 31. joulukuuta ja Uudenvuodenpäivä tammikuun 1 päivänä. Uusivuosi on yksi suosituimmista juhlapäivistä Ruotsissa, ja perheet ja ystävät kokoontuvat juhlimaan yhdessä. Uudenvuodenaaton viettoon on erilaisia perinteitä, mutta yleisintä on katsoa televisiota tai mennä ulos kuuntelemaan musiikkia. Uudenvuodenaatto päättyy usein rakettien laukaisuun tai ilotulitteisiin keskiyöllä. Tämä on perinne, joka juontaa juurensa Rooman ajoista, jolloin aukiolla sytytettiin parranajoja pahojen henkien karkottamiseksi. Nykyään rakettien ja ilotulitteiden ampuminen on vain symbolinen ele, mutta se on edelleen erittäin suosittu tapa soittaa uutta vuotta.

Joissakin maissa on tavallista tanssia, syödä ja juoda iltaisin

Joissakin maissa on tavallista tanssia, syödä ja juoda iltaisin. Ihmiset juovat uudenvuoden juomia ja syövät uudenvuoden ruokaa. Tarjolla on myös uudenvuoden illallinen ja uudenvuoden illallinen. Kaikilla näillä perinteillä on omat tarinansa. Tanssi, syöminen ja juominen ovat yleisiä uudenvuodenaaton aktiviteetteja monissa maissa ympäri maailmaa. Ihmiset juovat erityisiä uudenvuoden juomia ja syövät perinteistä uudenvuoden ruokaa. He syövät myös uudenvuoden erityisaterioita, kuten uudenvuoden illallisen ja uudenvuodenaattona. Joissakin maissa on myös tapana vaihtaa uudenvuodenlahjoja perheen ja ystävien kanssa. Huolimatta erityisistä perinteistä uudenvuoden viettäminen on vaalittu tapa monissa kulttuureissa.

Muut maat käyttävät uudenvuodenaattona ilotulitteiden katsomiseen tai sytytykseen itse

Muissa maissa he valmistautuvat uuteen vuoteen eri tavoin. Japanissa sytytetään lyhtyjä ja poltetaan sähinkäisiä karkottaakseen pahoja henkiä. Etelä-Amerikassa juhlitaan koko yön ja ilotulitus laukaistaan keskiyöllä. Filippiineillä juhlitaan ampumalla ilotulitteita, ja Kaakkois-Aasiassa sähinkäisiä käytettiin aiemmin tuholaisten karkottamiseen mansikoista. Nykyään ihmiset kuitenkin juhlivat enemmän lasershowlla ja ilotulituksella kaupungissa mansikoiden sähinkäisten sijaan. Erot uudenvuodenaaton juhlimisessa eri puolilla maailmaa ovat suuria, mutta kaikilla perinteiden osilla on omat positiiviset puolensa. Kaupungin lasershow on monien nähtävillä, lyhdyt ja sähinkäiset karkottavat pahoja henkiä ja ilotulitus viihdyttää iloisesti. Kaikilla perinteillä on siis omat positiiviset puolensa, jotka edistävät miellyttävää viikonloppua.

Ei ole olemassa todellista sääntöä uudenvuodenaaton juhlimiseen

Miten yleensä juhlit uudenvuodenaattoa? Ei ole olemassa todellista sääntöä uudenvuodenaaton juhlimiseen. ihmiset tekevät yleensä erilaisia asioita uudenvuodenaattona. Jotkut ihmiset menevät ulos juhlimaan ystävien kanssa, kun taas toiset ihmiset jäävät kotiin juhlimaan perheensä kanssa. Jotkut ihmiset syövät erityisiä illallisia, kun taas toiset syövät vain tavallisia. Mitä tahansa teetkin uudenvuodenaattona, muista, että se on päivä juhlia ja pitää hauskaa.

Hyvää uudenvuodenaattoa!

Hyvää uudenvuodenaattoa kaikille! Toivon teille kaikille ihanaa iltaa, täynnä hauskaa ja naurua. Pysytpä sitten hereillä katsomassa ilotulitusta tai menetkö juhliin, toivon, että sinulla on hauskaa ja hauskaa. Toivotamme onnellista ja menestyksellistä uutta vuotta! Toivon sinulle kaikkea hyvää tulevalle vuodelle. Hyvää uutta vuotta!

Ruotsissa on jouluaatto iso juttu. Se on päivä, jolloin perheet kokoontuvat juhlimaan, vaihtamaan lahjoja ja syömään paljon ruokaa. Jos aiot viettää joulun Ruotsissa tänä vuonna, tässä on mitä sinun tulee tietää jouluaatto.

Joululoma on juhlan aikaa, joka juontaa juurensa keskitalven pakanallisista juhlista. Keskitalvi oli aikaa, jolloin talven pimeys oli suurimmillaan, ja ihmiset juhlivat juomalla ja juhlilla jumalien kunniaksi. Yksi tällainen jumala oli Jólnir, joka liitettiin jouluun.

Kun kristinusko tuli Pohjoismaihin, vanhannorjalaiset juhlat "esikristillistyivät"; Joulun viettoon tuotiin kristilliset perinteet ja itse juhlan juhliminen siirrettiin 24.-25.12. (muinaispohjolassa joulun vietto kesti tätä pidempään, koska joulu oli sekä kuukausi että loma, jota vietettiin vuoden pimein aika). Nimi "jul" säilyi kuitenkin ruotsissa ja muualla. Muissa kielissä sana sai kristillisen merkityksen, esimerkiksi englannin kielessä "Christmas" (Christ's missa) ja saksassa "Weihnacht" (pyhä yö).

24 vietetään edellisenä päivänä Joulupäivä, kun kristityt juhlivat perinteisesti Jeesuksen syntymää. Monissa maissa mm. Yhdysvalloissa, Italiassa ja Irlannissa joulua ei kuitenkaan vietetä kaikella jouluruoalla ja kaikilla joululahjoilla paitsi yksinään. Joulupäivä. Joulusta on tullut yhä vähemmän uskonnollista nykyaikana, ja monet ihmiset ympäri maailmaa viettävät joulua olematta uskovia tai kristittyjä.

Joululahja on lahja, joka annetaan jouluaatto tai Joulupäivä. Monet uskovat, että joululahjat ovat peräisin Rooman valtakunnasta, jossa Saturnalia-juhlan aikana ihmiset antoivat toisilleen lahjoja, kuten leivonnaisia, koruja ja kynttilöitä (juhlikseen valon ja auringon paluuta). Lapset saivat pieniä savesta tehtyjä nukkeja.

Kristinusko sisällytti nämä roomalaiset perinteet omaan keskitalven juhlaansa keskittyen sen sijaan lahjojen antamiseen muistaakseen lahjoja, jotka kolme viisasta antoivat Jeesuksen vauvalle. Miksi saat joululahjoja? jouluaatto? Yksi teoria on, että ennen oli tavallista, että joku koputti talon ikkunaan tai oveen, heitti paketin sisään ja juoksi sitten karkuun. Taputus saattaa olla syynä nimelle Julklapp.

Nykyaikana ihmiset vaihtavat lahjoja monin eri tavoin. Lahjojen antaminen nähdään tapana pitää yhteyttä perheeseen ja ystäviin ja osoittaa heille rakkautta ja arvostusta. Joululahjoja voi olla kaikenmuotoisia ja -kokoisia – pienistä kotitekoisista lahjoista kalliisiin verkosta tai pääkadulta ostettuihin tuotteisiin. Ei ole väliä mikä lahja on - se saa varmasti hymyn vastaanottajan huulille! Lahjasta riippumatta joulu on rakkauden jakamisen ja juhlimisen aikaa. Se on ilon ja hyvän tahdon aikaa, jota löytyy joka kolkasta maailmaa.

Joulupukki

Joulupukin idea on ollut suosittu osa joululomaa vuosisatojen ajan. Joulupukin tarina juontaa juurensa luultavasti 400-luvulle, jolloin nykyisen Turkin piispa Pyhä Nikolaus tuli tunnetuksi anteliaista lahjoistaan köyhille ja vähävaraisille. Ajan myötä versiot Joulupukista kehittyivät sekä kristillisissä että maallisissa perinteissä. 1800-luvun alussa Clement Moore kirjoitti yhden kuuluisimmista tarinoista joulupukista, joka ajoi kahdeksan poron vetää rekiä. Tästä versiosta keskustellaan edelleen laajasti, ja se sisältää sekä uskonnollisia että ei-uskonnollisia elementtejä tarinassa. Kulttuurimme kehittyessä kehittyy myös käsityksemme Joulupukista, mutta hänen paikkansa joulunajan anteliaisuuden ikonina on edelleen lujasti juurtunut yhteiseen historiaamme ja kulttuuriimme.

Joulupukki on legendaarinen hahmo, joka tunnetaan tuovan iloa lapsille ympäri maailmaa joka joulu. Joulupukin myytti juontaa juurensa useiden vuosisatojen taakse Eurooppaan, jossa uskottiin, että vanha mies nimeltä Joulupukki toimittaisi lahjoja hyville lapsille ja hiiltä tuhmille lapsille. Nykyään joulupukki asuu pohjoisnavalla porojensa ja hänen työpajaansa hoitavan tonttuarmeijan kanssa. Joulupukki toimii nykyään samalla tavalla kuin satoja vuosia sitten, mutta pienin muutoksin: Joulupukki voi nyt käyttää teknologiaa, kuten sähköpostia ja puhelimia, sekä kahdeksan lentävän poron vetämiä huipputeknisiä rekiä! Joulupukilla on myös tarpeeksi apua tontuilta, jotka valmistavat leluja, jotka Joulupukki pakkaa isoihin säkkeihin ja toimittaa Joulupäivä. Joulupukki on rakastettu hahmo, koska hänen tehtävänsä on levittää iloa ympäri vuoden - mutta riippumatta siitä, kuinka teknisesti edistynyt yhteiskuntamme tulee, lapset uskovat aina joulupukkiin ja odottavat Joulupäivä jännityksen kanssa.

Olkoon joulusi iloinen ja valoisa! Nauti kauden hengestä ja muista jakaa se ympärilläsi. Toivotamme teille kaikille hyvää, turvallista ja ikimuistoista joulua! Hyvää joulua!

Pitkäperjantai

Se, mitä tapahtuu pitkäperjantaina, ei ole juhlaa, vaan pikemminkin juhlaa. Jeesuksen ristiinnaulitseminen on se mitä huomataan ja tämä päivä on perinteisesti harmaa ja surullinen. Surun symbolit ovat historiallisesti ilmaantuneet pitkäperjantaina. Täällä on nähty mustia vaatteita, suljettuja kauppoja, vältetty kontakteja, hyvin yksinkertaista rajoitettua ruokaa tai jopa paastoa. Pitkäperjantaina oli laitonta pitää hauskaa jonkin aikaa. Tanssiminen, tavernat, elokuvateatterit, bingo ja jalkapallo-ottelut kiellettiin. Vielä kauempana historiassa näemme myös, että ihmiset ovat vatkatneet toisiaan riisillä muistuttaakseen itseään Jeesuksen kärsimyksestä. Nykyaikana kärsimys on vedetty pois. Nykyään on sallittua ja laillista tehdä pitkäperjantaina mitä haluaa, mutta monet vaativat rajoittavansa itseään. 

Kirkon huomiossa pitkäperjantaina aamulla, lähellä yhdeksättä tuntia, jolloin Jeesus kuoli, pidetään jumalanpalvelus, jossa ei soiteta musiikkia, kaikki ilon merkit ovat poissa ja lauluja lauletaan. Ainoa koristeena on viisi punaista ruusua, jotka koristavat alttaria, jotka ovat symboleja haavoista, joita Jeesus sai ristiinnaulittaessa. 

 

Pääsiäismaanantai

Tätä päivää juhlitaan, kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen kuoltuaan ristillä ja herättyään henkiin. Pääsiäismaanantai on pääsiäisen jälkeinen päivä. Pääsiäispäivänä Jeesuksen hauta tutkittiin ja havaittiin, että se oli tyhjä. Seuraavana päivänä Jeesus alkoi ilmestyä opetuslapsilleen. Pääsiäismaanantai on kristinuskon päivä, joka auttaa vahvistamaan, että on toivoa kuoleman jälkeisestä elämästä yhdessä Jumalan kanssa, koska Jeesus osoittaa, että kuolema voidaan voittaa. Pääsiäismaanantai on tietysti onnellisempi kuin pitkäperjantai ja tämä päivä on ilman erityisiä säännöksiä ilolle. Kansankodissa on yleensä pääsiäisruokaa jäljellä, perhe voi kokoontua ja syödä yhdessä pääsiäisaattona ilman muuta merkitystä Jeesukselle ja hänen opetuslapsilleen. 

Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivä on kalenterivuoden ensimmäinen päivä. Uutta vuotta vietetään gregoriaanisen kalenterin mukaan 31. joulukuuta eli uudenvuodenaattona ja tammikuun 1. päivän välisenä yönä. Uudenvuodenpäivä on erittäin suosittu loma. Sitä juhlitaan ilotulituksella, uudenvuodenruoalla ja uudenvuodenjuhlilla. Olemme tehneet uudenvuodenlupauksia viikinkiajasta lähtien. Tuolloin lupaus annettiin joko tyhjentämällä särmäkuppi tai vannomalla villisian sarvea. Nykyään se on vähän arkipäiväisempi, mutta monet näkevät uudenvuodenpäivän ja siihen liittyvät uudenvuodenlupaukset mahdollisuutena aloittaa alusta. Uudenvuoden ruoka ei ole aivan yhtä hienostunutta kuin muut juhlaruoat, mutta se liittyy yleisemmin ylellisyyteen. Esimerkiksi artisokkakeittoa, Skagen-paahtoleipää, suklaamoussea ja hummeria voimme nähdä uudenvuoden pöydällä, jota syömme uudenvuodenaattona. Klo 12 ja sen jälkeen sytyttävät ilotulitteet on perinteisesti karkotettava pahoja henkiä. Monet perinteet liittyvät hyvin vahvasti perheeseen tai uskontoon. Kuitenkin uudenvuodenpäivä ja koko uudenvuoden juhla ovat julkisempia. Yleensä jaat uudenvuodenpäivän ja sen juhlan ystäviesi kanssa. Vanha perinne on myös soittaa uutta vuotta, yleensä jonkinlaisen yhteisen yleisötapahtuman kautta, jossa lasketaan alas uudenvuodenpäivään. 

 

loppiainen

Tämä päivä osuu tammikuun 6. Joulun kolmastoista päivä on loma Ruotsissa. Tämä päivä on tärkeä Ruotsin kristityille, ja sitä vietetään Jeesuksen ilmestyksen muistoksi, kun kolme viisasta vieraili hänen luonaan Betlehemissä hänen syntymänsä jälkeen. Luciaan perinteisesti yhdistetyt tähtipojat esiintyivät alusta alkaen joulun 13. päivän juhlissa. Ruotsissa nämä tähtipojat vaelsivat kylissä ja näyttelijöiden ympärillä raamatullisia tarinoita kolmesta viisasta ja heidän matkastaan Betlehemiin. Tämä juna saattoi koostua kolmesta tähtipojasta, Herodeksesta ja jouluvuohesta, jotka tekivät aggressiivisia purkauksia, jos hän ei ollut tyytyväinen palkkioon/tarjouksiin. Tämä nähtiin leikkisänä ja hyväksyttynä kerjäämisen muotona. Oli tavallista, että latinalaisten koulujen opiskelijat osallistuivat teatteriin ja käyttivät tulot asumiskuluihinsa joululoman aikana.

Pyhäinpäivä

Tätä päivää vietetään aina lauantaina, joka on 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta. Kirkon jälkeinen päivä on omistettu kaikkien pyhien huomioimiselle, kuolleiden muistopäivänä. Kristinuskossa on pitkään ollut tapana kiinnittää huomiota pyhiin ja marttyyreihin eri päivinä. Pyhien päivä on päivä, jolloin muistetaan ja muistetaan kaikkia pyhiä, joille ei ole annettu omaa päivää. Syy, miksi kaikkia pyhiä ja marttyyreja juhlitaan, on vahvistaa hengellistä sidettä maan päällä elävien ja taivaaseen tulleiden kuolleiden välillä. Tällä tavoin mielikuva ja usko siitä, että kuoleman jälkeen on elämää, vahvistuu. Tänä muistopäivänä on tavallista sytyttää kynttilöitä hautausmaalla. Pyhäinpäivä on alunperin saanut alkunsa kirkosta, mutta nykyaikana on myös tavallista, että ei-uskovat syttelevät kynttilöitä hautausmailla muistettaessa edesmenneitä läheisiä. Tämä perinne alkoi vuonna 1900 ja se havaittiin ensin pääasiassa suurissa kaupungeissa ja levisi sitten koko maahan. Anglosaksisissa maissa juhlitaan Halloweenia ja "kaikkien pyhimysten päivää". Halloween tulee alun perin kelttiläisestä festivaalista, jossa ihmiset sytyttivät kokoja ja pukeutuivat pukuihin karkottaakseen haamuja. Halloween osuu aina lokakuun 31. päiväksi, kun taas "kaikkien pyhien päivä" on 1. marraskuuta. 

Pääsymboliikka, jota pyhäinpäivänä käytetään, on valo. Jokainen sytytetty kynttilä on elämän symboli, joka loistaa, tulee ja sammuu. Sesonkiaikana, jolloin pyhäinpäivää vietetään, on pimeää, jolloin kynttilöiden sytyttämisen symbolinen vaikutus tulee erityisen vahvaksi, kun kynttilät erottuvat ja näkyvät hyvin selvästi. Joskus pyhimysten päivä on samaan aikaan kuin anglosaksinen Halloween-perinne, minkä vuoksi monien ihmisten on luultavasti vaikea erottaa näitä kahta toisistaan. Halloweenia juhlitaan myös Ruotsissa suuressa määrin, kun lapset pukeutuvat ja menevät "pahaan tai makeisiin".

Ruotsin kansallispäivä

Ruotsin kansallispäivä on päivä, jolloin juhlimme maatamme ja sitä, mitä ruotsalaisina pidämme tärkeänä. Päivää vietetään muistoksi Kustaa Vaasa ja hänen valintansa kuninkaaksi vuonna 1523 sekä vuoden 1809 hallitusmuodosta. Aloitimme virallisesti kansallispäivän viettämisen vuonna 1983. Aikaisemmin se käytettiin nimellä "Ruotsin lipun päivä".

Ruotsi erosi 6. kesäkuuta 1523 Kustaa Vaasan avustuksella Kalmarin liitosta. Tämä vaikutti voimakkaasti Ruotsiin, josta tuli itsenäinen maa ja oma, uusi kuninkaallinen dynastia. Samana päivänä vuonna 1809 valtiopäivät allekirjoittivat hallitusmuodon, joka on perustavanlaatuinen nykyaikaiselle Ruotsille. Tässä hallitusmuodossa luodaan perusta valtiolle, demokratialle ja maan kehitykselle.

Kansallispäivää vietetään yleensä nostamalla Ruotsin lippu, sisustamalla tiloja ruotsalaisilla väreillä ja juhlimalla hyvällä ruoalla. Esimerkiksi pääsiäisruoan, jouluruoan ja kansallispäivän ruuan välillä on yhtäläisyyksiä. Siitä tulee yksinkertaisesti juhlaruokaa. Munia, silliä, silliä, uusia perunoita, mansikoita, tuoreita yrttejä ja paljon muuta voi syödä. Tuoreet perunat ovat kansallispäivän erityispiirteitä, koska se kuuluu vuodenaikaan. Kuntien kansallispäivänä on tavallista järjestää tapahtumia ja juhlia. Tarkoituksena on, että kunnat ja vallanpitäjät tuovat esiin Ruotsin hyviä puolia valokeilassa ja yksinkertaisesti edistävät väestön yhteenkuuluvuutta. On myös tavallista, että kunnat järjestävät seremonioita uusien ruotsalaisten ja uusien asukkaiden toivottamiseksi kuntaan. Kansallispäivä ei ole sidottu uskontoon ja se on yksi niistä juhlapäivistä, joissa juhliminen on hyvin yksilöllistä. Loman ympärillä ei ole monia vakiintuneita sääntöjä, mutta kyse on enemmän Ruotsin maan korostamisesta yleisesti. Lähimpänä tiettyjä rituaaleja/rutiineja tulemme luultavasti kansalaisuusseremoniat, joita on pidetty. Tietenkin kansallislaulu liittyy kansallispäivään. Tätä voidaan joskus laulaa koulujen valmistujaisissa, jos sattuu niin, että kansallispäivä osuu samalle päivälle kuin valmistujaiset.

Toukokuun 1. päivä

Tätä päivää on vietetty vuodesta 1890 lähtien ja se juontaa juurensa työväenliikkeen mielenosoituksista. Vuonna 1890 toinen internationaali edellytti kahdeksan tunnin työpäivää. Toinen Internationaali oli Pariisissa perustettu järjestö, mutta mielenosoitukset levisivät myös Ruotsiin vuonna 1890. Toukokuun ensimmäinen päivä on ollut Ruotsissa yleinen vapaapäivä vuodesta 1939 lähtien. Tämä päivä on yksi kahdesta (yhdessä kansallispäivän) juhlasta, joita pidetään ei-porvarillisina eli ilman yhteyttä Ruotsin kirkkoon. Ensimmäinen toukokuu on historiallisesti ollut paitsi mielenosoitus työntekijöiden oikeuksien puolesta, myös muihin tarkoituksiin, kuten raittiusmielenosoituksiin jne. 

Ennen teollista vallankumousta vappua vietettiin myös kesän ensimmäisenä päivänä. Se oli päivä, jolloin eläimet päästettiin laitumelle, kylätiimi valitsi vanhimman ja tehtiin yhteisiä aloitteita tilojen, aitojen ja talouden tarkistamiseksi. Toukokuun esiteollinen juhla päättyi juhliin sekä luuytimen juomiseen voimien keräämiseksi. 

Toukokuun ensimmäisen päivän merkittävin symboli on ruiskukka. Tämä myytiin ensimmäisen kerran Göteborgissa vuonna 1907. Kukilla itsessään on myönteinen, elämää antava symboliikka. Myynnistä saadut rahat ovat historiallisia ja menevät edelleen hyväntekeväisyyteen, useimmiten haavoittuvassa asemassa oleville lapsille. 

Yksi syy juhlimaan vappua on Haymarket Massacre, joka tapahtui Chicagossa vuonna 1886. Mielenosoituksissa työntekijät protestoivat vain 8 tuntia päivässä, mutta kohtasivat poliisin voimakasta ja väkivaltaista vastustusta. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen toukokuu on loma, jota vietetään hieman eri tavalla riippuen siitä, missä maassa olet. Päätät juhlia, pelata pelejä tai demonstroida. Pääteemana on ainakin se, että ihmiset yhdistyvät julkisella paikalla toivoen osoittavansa hallitseville voimille, että heillä on ääni, joka haluaa tulla kuulluksi.

Helatorstai

Juhlan nimi paljastaa. Kristuksen taivaaseenastumispäivä osuu 40. päivänä pääsiäisen jälkeen. Viikonloppu perustuu kuun kiertokulkuun, kuten monet muutkin juhlaviikonloput, ja siksi se osuu eri päivämääriin joka vuosi. Tänä päivänä kirkot on koristeltu valkoisella. Kristuksen taivaaseenastumisen aikaan juhlitaan, että Jeesus lähti maan päältä ja otettiin taivaaseen. Ruotsissa olemme perinteisesti kutsuneet lomaa myös laidunvapaudeksi, jolloin eläimet saivat nyt mennä laitumelle. Tämä päivä on liitetty myös kesän ensimmäiseen päivään. Talvivaatteet laitetaan pois ja naiset menevät paljain jaloin. Helatorstaista on tullut myös Met-päivän nimi, jolloin nyt alkoi kesäkalastus. Kansanperinnössä päivää voidaan kutsua myös "Kristuksen lentäjäksi". 

Ascension Day osuu aina torstaihin. Kristuksen taivaaseenastumisen aikana on ollut tulipalo kuin valborg. Näiden tulipalojen tarkoituksena uskotaan olevan susien karkottaminen. Koska Kristuksen taivaaseenastumisen päivämäärä vaihtelee vuodesta toiseen ja ulottuu 30. huhtikuuta - 3. kesäkuuta, se voi osua samalle päivälle kuin ensimmäinen toukokuu tai Valborg. Tästä näemme luultavasti, että näillä festivaaleilla on tiettyjä perinteitä. 

Tämä päivä on historiallisesti merkitty vapauden leimalla Ruotsissa. Jotain, mitä olemme tehneet kautta aikojen, on tehdä vuoden ensimmäiset retket aikaisin aamulla, joita kutsutaan myös "käkiksi". Tällä tervehditään ja toivotetaan tervetulleeksi kevätauringon lämpö. Käki tehdään siihen aikaan keväällä, kun käki alkaa galaamaan. Nykyaikana ihmiset yleensä menevät piknikille ja lintujen tarkkailuun käkien alla. Kirkossa jumalanpalveluksia pidetään yleensä. Lopuksi, Kristuksen taivaaseenastuminen oli myös vapaapäivä siinä mielessä, että nuoret saattoivat nyt seurustella ilman vanhempiensa yhtä tiukkaa vartiointia. 

Kirkon ulkopuolella ja modernissa yhteiskunnassa harvat viettävät helatorstaita erityisistä syistä. On tavallista, että päivä johtaa pitkään viikonloppuun, jolloin Kristuksen taivaaseenastuminen osuu aina torstaihin ja perjantaista tulee sitten puristava päivä. Siksi useimmat ihmiset luultavasti ajattelevat, että päivä on jotenkin juhlimisen arvoinen.

pääsiäispäivä

Pääsiäissunnuntaita eli ylösnousemuksen sunnuntaita vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Tämä päivä osuu pääsiäisviikon sunnuntaille. Pääsiäisviikonloppu on vaihteleva päivämäärä ja se tapahtuu eri aikoina joka vuosi, 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välillä. Pääsiäinen osuu kevätpäiväntasauksen jälkeiseen ensimmäisen täysikuun jälkeiseen sunnuntaihin. 

Tämä päivä on äärimmäisen tärkeä kristillisessä kirkossa, koska se juhlii Jeesuksen ylösnousemusta sen jälkeen, kun hänet on haudattu pitkäperjantaina. Pääsiäispäivä liittyy jumalanpalveluksiin ja pääsiäislauluihin. Palveluissa on monia ilon ilmauksia. Alttaria koristavat valkoiset tekstiilit, liljat ja kynttilät liittyvät iloon. 

Pääsiäistä vietetään kirkossa ja ruotsalaisessa kansankodissa. Kodissa pääsiäisruoka kuumenee koko pääsiäisviikonlopun. Munia, lammasta, suolakurkkua, Janssonin kiusausta ja monia muita herkkuja syödään. Munat kulkevat käsi kädessä pääsiäisen kanssa ja munat ovat elämän symboli, joka liittyy Jeesuksen ylösnousemukseen. Muna edustaa elämää ja kovasta kuoresta, joka on haudan symboli, nousee esiin Jeesus. Lisäksi väriteema on keltainen. Keltaisia koristeita on kaikkialla koko pääsiäisviikonlopun ajan. Keltainen väri liittyy myös munaan, tai pikemminkin kananmunaan, joka tulee munasta. 

 

Helluntai

Helluntai osuu 10 päivää helatorstaiden jälkeen ja 7 viikkoa pääsiäisen jälkeen. Kristillistä perinnettä vietetään kirkossa. Tarkoituksena on muistaa, että Pyhä Henki ilmestyi opetuslapsille ja muodosti siten myös ensimmäisen kristillisen seurakunnan. Siksi helluntaita pidetään yleensä kirkon syntymäpäivänä. Helluntaita kutsutaan yleensä myös tempauksen ajaksi. Historiallisesti helluntai on keskittynyt kirkkorakennuksen juhlimiseen. Kirkkoa on koristeltu muun muassa lehtihiekalla ja kynttilöillä. Vielä vanhemmassa perinteessä helluntai on ollut uhrauksen päivä. Täällä helluntaimorsian tuotiin kirkkosaleihin ja pihalta pihalle pyytämään lahjoja. Hän oli pukeutunut häävaatteisiin, vaikkakaan ei yleensä niin laadukkaasti kuin oikeissa häissä. Helluntaimorsiamen perinteestä tuli hieman kiistanalainen, jolla on nykyään täysin erilainen merkitys, koska on tavallista mennä naimisiin helluntaina.