| Kuukausi | Työpäivät | Työtunnit | la & su. | muut |
|---|---|---|---|---|
| tammikuu | 22 | 176 | 8 | 1 |
| helmikuu | 20 | 160 | 8 | 0 |
| maaliskuuta | 21 | 168 | 10 | 0 |
| huhtikuu | 20 | 160 | 8 | 3 |
| saattaa | 20 | 160 | 9 | 2 |
| kesäkuuta | 18 | 144 | 9 | 4 |
| heinäkuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| elokuu | 21 | 168 | 10 | 0 |
| syyskuu | 22 | 176 | 8 | 0 |
| lokakuu | 23 | 184 | 8 | 0 |
| marraskuu | 20 | 160 | 10 | 0 |
| joulukuu | 21 | 168 | 8 | 2 |
| Vuotuinen työaika yhteensä | 251 | 2008 | 104 | 12 |
| Keskimääräinen / kuukausi | 20.92 | 167.33 | 8.67 | 1.00 |
Työpäiviä vuodessa 2025
Työkuormasta puhuttaessa viitataan yleensä keskimäärin 160 työtuntiin kuukaudessa tai 250 työpäivään vuodessa. Mutta nämä luvut eivät aina ole tarkkoja. Esimerkiksi vuodelle 2025 työtuntien määrä vaihtelee 144:stä 184:ään, keskimäärin 167 tuntia kuukaudessa. Yhteensä työpäiviä tulee olemaan 251, mikä jättää 116 vapaapäivää. Alla olevassa taulukossa annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen työpäivien lukumäärästä, työajoista, lauantaista, sunnuntaista ja muista vapaapäivistä - kuten pyhäpäivistä, juhannusaatosta, jouluaatosta ja uudenvuodenaatosta. Jos vapaapäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, se lasketaan "la & su" -kohtaan. Perustamme nämä laskelmat tavalliseen kahdeksan tunnin työpäivään. Sen määrittelee, mitkä päivät katsotaan lomapäiviksi Ruotsissa Viive (1989: 253) yleisinä vapaapäivinä. Useimmilla ihmisillä on seuraavat vapaapäivät, vaikka ne kuuluisivat tavalliselle työpäivälle:
- Uudenvuodenaatto
- jouluaatto
- Pääsiäispäivä ja helluntai
- uudenvuodenpäivä ja joulun kolmastoista päivä
- Toukokuun 1. päivä
- Joulupäivä ja jouluaatto
- Pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Ruotsin kansallispäivä
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Juhannusaatto
Tutustu kalenteriimme täällä oikealla, joka sisältää tietoa mm. nimipäiviä ja vähän historiaa siitä, mitä sinä päivänä tapahtui.
Toukokuun 1. päivä
Toukokuun 1. päivä
Tätä päivää on vietetty vuodesta 1890 lähtien ja se juontaa juurensa työväenliikkeen mielenosoituksista. Vuonna 1890 toinen internationaali edellytti kahdeksan tunnin työpäivää. Toinen Internationaali oli Pariisissa perustettu järjestö, mutta mielenosoitukset levisivät myös Ruotsiin vuonna 1890. Toukokuun ensimmäinen päivä on ollut Ruotsissa yleinen vapaapäivä vuodesta 1939 lähtien. Tämä päivä on yksi kahdesta (yhdessä kansallispäivän) juhlasta, joita pidetään ei-porvarillisina eli ilman yhteyttä Ruotsin kirkkoon. Ensimmäinen toukokuu on historiallisesti ollut paitsi mielenosoitus työntekijöiden oikeuksien puolesta, myös muihin tarkoituksiin, kuten raittiusmielenosoituksiin jne. Ennen teollista vallankumousta vappua vietettiin myös kesän ensimmäisenä päivänä. Se oli päivä, jolloin eläimet päästettiin laitumelle, kylätiimi valitsi vanhimman ja tehtiin yhteisiä aloitteita tilojen, aitojen ja talouden tarkistamiseksi. Toukokuun esiteollinen juhla päättyi juhliin sekä luuytimen juomiseen voimien keräämiseksi. Toukokuun ensimmäisen päivän merkittävin symboli on ruiskukka. Tämä myytiin ensimmäisen kerran Göteborgissa vuonna 1907. Kukilla itsessään on myönteinen, elämää antava symboliikka. Myynnistä saadut rahat ovat historiallisia ja menevät edelleen hyväntekeväisyyteen, useimmiten haavoittuvassa asemassa oleville lapsille. Yksi syy juhlimaan vappua on Haymarket Massacre, joka tapahtui Chicagossa vuonna 1886. Mielenosoituksissa työntekijät protestoivat vain 8 tuntia päivässä, mutta kohtasivat poliisin voimakasta ja väkivaltaista vastustusta. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen toukokuu on loma, jota vietetään hieman eri tavalla riippuen siitä, missä maassa olet. Päätät juhlia, pelata pelejä tai demonstroida. Pääteemana on ainakin se, että ihmiset yhdistyvät julkisella paikalla toivoen osoittavansa hallitseville voimille, että heillä on ääni, joka haluaa tulla kuulluksi.
Juhannuspäivä
Juhannuspäivä ja juhannusaatto syksyllä 20.-26.6. Voidaan väittää, että tämä juhlapäivä on tänä päivänä yksi tärkeimmistä Ruotsissa joulun ohella. Toisin kuin joulu, juhannusta vietetään yleensä tuttujen kanssa eikä vain perheen kesken. Ystävät ja ystävien ystävät. Juhla juontaa juurensa Johannes Kastajan syntymäpäivänä 24. kesäkuuta. Juhannustanko tai toukokuusauva on yksi loman tärkeimmistä symboleista. Sitä käyttivät diakonit (oppilaat) 1600-1700-luvuilla, jotka liikkuivat kaupungeissa, kylissä ja lauloivat/keräilivät. Juhannustangon uskotaan tulevan Saksasta. Sana "toukokuu" ei ole peräisin toukokuusta, vaan siitä, että "toortopuu" leikattiin; joten se oli peitetty lehdillä. Juhannustangon symboliikka ei ole varsinaisesti selvä. Jotkut uskovat sen olevan fallossymboli, kun taas toiset uskovat sen kuvaavan kristillistä ristiä. Baarin ympärillä ihmiset tanssivat ja laulavat klassisia juhannuslauluja, kuten "The Little Frogs". Historiallisesti juhannusyö liittyy taikuuteen. Kasveilla sanotaan olevan tietty maaginen ominaisuus tänä iltana, minkä jälkeen on erityisen hyvä kerätä lääkekasveja tänä iltana. Juhannukseen liittyviä rituaaleja ovat tyynyn alle laittaminen seitsemän erilaista kukkaa, jonka jälkeen kannattaa haaveilla naimisiin menevästä tai siitä, että kukkien taika säilyy seppeleen tekemisen jälkeen. Juhannusta ympäröivän maagisen mystiikan uskotaan liittyvän siihen, että juhannusyö on yleensä erityisen valoisa ja symboloi kesän alkua.
Suuri osa muina juhlapäivinä syödyistä ruoista kuluu myös juhannuksena. Tuoretta ruokaa on kuitenkin tarjolla paljon enemmän. Tuoreita perunoita, mansikoita, yrttejä ja kalaa ja paljon muuta. Jotain, mikä myös kuuluu, on säilötty juusto, voi, näkkileipä ja oikeaan aikaan nubbe. Klassinen juhannusjuhlan ruokalaji on silli, uudet perunat ja smetana. Juhannus on juhla, jolloin useimmat ihmiset yleensä kokoontuvat samaan paikkaan eri ystäväpiireistä, jotka ovat kaikki mukana isossa juhlassa. Ruotsin juhannusjuhlista on tullut myös kansainvälisesti tunnettu ilmiö, jota monet maan ulkopuoliset eivät vähiten yhdistä Ruotsiin, vaan matkustavat myös Ruotsiin kokemaan.
Finnish 
Swedish 
English 
Danish 
Norwegian 
Icelandic